Äärioikeistolainen terrorismi muodostaa merkittävän uhkan länsimaissa

Äärioikeistolaisen terrorismin kasvanut uhka näkyy myös Suomessa. Verkkoympäristöllä on keskeinen rooli ideologian levittämisessä.

Kuvituskuva, sininen varasto iltakuvassa ja valoja.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa. Viime vuosien huolestuttava kehitys on näkynyt useina toteutuneina iskuina, paljastuneina iskuhankkeina, pidätyksinä ja tuomioina. 

Merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Avoimesti toimivien äärioikeistolaisten liikkeiden merkitys osana viimeaikaisia terroristisia iskuhankkeita on sen sijaan ollut vähäinen. Iskuihin pyrkivät henkilöt toimivat harvemmin näkyvästi, vaan pyrkivät päinvastoin salaamaan toimintansa.

Vuosina 2014–2019 äärioikeistolaisten iskujen ja niiden vaatimien kuolonuhrien määrä moninkertaistui länsimaissa. Äärioikeistolaisia terrori-iskuja on tapahtunut muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa, Britanniassa ja Norjassa. 

Erityisen synkkä oli vuosi 2019, jolloin nähtiin useita laajamittaisia aseellisia iskuja. Näistä vakavin, Uuden-Seelannin Christchurchissa kahteen moskeijaan kohdistunut terrori-isku vaati 51 kuolonuhria.

Vuosi 2020 oli sen sijaan toteutuneiden iskujen näkökulmasta rauhallisempi. Ainoa laaja väkivallanteko tapahtui helmikuussa, kun Saksan Hanaussa 43-vuotias mies surmasi 10 ihmistä ja lopuksi itsensä maahanmuuttovastaiseen motiiviin perustuneessa aseellisessa hyökkäyksessä. Useita iskuhankkeita kuitenkin paljastui myös vuoden 2020 aikana.

Iskukohteet ja viholliskuva perustuvat vahvasti muukalaisvihamielisyyteen

Äärioikeistolaisten terroristien kohteiksi joutuvat ensisijaisesti etniset ja uskonnolliset vähemmistöt. Laajamittainen väkivalta on viime vuosina kohdistunut erityisesti islaminuskoa tai juutalaisuutta edustaviin ryhmiin ja symbolisiin kohteisiin, kuten moskeijoihin tai synagogiin. 

Suurten ihmisjoukkojen lisäksi liberaalin maahanmuuttopolitiikan kannattajiksi profiloituneet yksittäiset henkilöt ovat valikoituneet äärioikeistolaisten iskuhankkeiden kohteiksi. Euroopassa on nähty useita väkivallantekoja ja iskusuunnitelmia, jotka ovat kohdistuneet maahanmuuttomyönteisiin poliitikkoihin.

Aatteellisesti äärioikeistolaiset iskut perustuvat esimerkiksi islaminvastaisuuteen, antisemitismiin tai yleiseen maahanmuuttovastaisuuteen. 

Yksi huomionarvoisista äärioikeistolaisten terroristien aatteellisista vaikuttimista on niin sanottu väestönvaihtoteoria. Tämä salaliittoteoreettinen viitekehys nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle. Väestönvaihtoteoriaan nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useassa äärioikeistolaisessa terrori-iskussa.

Aiemmat iskut ja verkkoympäristö vaikuttavat äärioikeistolaisen terrorismin ilmenemiseen 

Äärioikeiston uhkaan vaikuttaa olennaisesti aiempien terrori-iskujen ja niiden tekijöiden inspiroiva vaikutus. Tämä näkyi korostuneesti Christchurchin terrori-iskussa. Iskun tekijä sympatisoi avoimesti propagandassaan aiempia äärioikeistolaisia väkivallantekoja ja nousi itse tekonsa jälkeen merkittäväksi innoittajaksi äärioikeiston keskuudessa. Christchurchin iskua on seurannut viisi siitä inspiroitunutta väkivallantekoa, ja lisäksi useita iskuhankkeita on paljastunut.

Kansainvälisellä verkkoympäristöllä on huomattava rooli äärioikeistolaisen aatteen leviämisessä. Äärioikeiston suosimilla sosiaalisen median alustoilla toimijat myös verkostoituvat keskenään, levittävät terroristista propagandaa ja yllyttävät toisiaan väkivaltaisuuksiin. 

Useissa tapauksissa äärioikeistolaiset terroristit ovat jakaneet iskuihinsa liittyvää propagandaa näillä alustoilla ja saaneet osakseen hyväksyntää. Verkon kautta on syntynyt löyhiä kansainvälisiä äärioikeistoryhmittymiä, joita on luokiteltu Britanniassa myös terroristijärjestöiksi.

Liikehdinnän sisäisten tekijöiden ohella äärioikeistolaisen terrorismin uhkaan vaikuttavat maahanmuuttotilanteen, talouskehityksen tai koronakriisin kaltaiset laajat yhteiskunnalliset muuttujat. 

Vaikka koronaviruspandemian aikana äärioikeistolaisten terrori-iskujen määrä on vähentynyt, koronarajoitusten ja yhteiskunnan sulkeutumisen myötä lisääntynyt internetin käyttö sekä äärioikeiston aktiivinen verkkotoiminta ovat luoneet kasvualustaa yhä uusien henkilöiden radikalisoitumiselle.

Äärioikeiston uhka ulottuu Suomeen

Globaalisti merkittävimmän terrorismin uhkan muodostavat edelleen radikaali-islamistiset toimijat, mutta viime vuosina nähty kehitys on väistämättä johtanut turvallisuusviranomaisten kasvavaan huomioon äärioikeistoa kohtaan. Suojelupoliisi on useiden muiden länsimaisten turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden tapaan tuonut esille äärioikeiston korostunutta uhkaa. 

Vaikka Suomi on säästynyt äärioikeistolaisilta terrori-iskuilta, huolestuttava kansainvälinen kehitys ulottuu myös kotimaahan. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terrorismia kannattavia tai sympatisoivia henkilöitä, ja terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden joukossa on äärioikeistolaisia toimijoita. 

Myös Suomessa äärioikeiston kansainvälinen verkkoympäristö on huomattava kasvualusta yksittäisten toimijoiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle.