Talibanin valtaannousu tarjoaa elintilaa al-Qaidalle Afganistanissa

Radikaali-islamistiset toimijat ovat juhlineet Talibanin elokuussa 2021 tapahtunutta valtaannousua Afganistanissa merkkinä siitä, että kärsivällinen ja pitkäjänteinen taistelu länsimaita vastaan tuo voiton. Talibanin paluu valtaan tarjoaa maailmanlaajuisesti toimivalle terroristijärjestö al-Qaidalle elintilaa. Suojelupoliisi arvioi, että sille on kuitenkin todennäköisesti hyödyllistä pitää Afganistanissa toistaiseksi matalaa profiilia Talibanin kansainvälisen aseman vahvistamiseksi.

Talibanin asema Afganistanissa vahvistui Dohan sopimuksen myötä. Sopimuksessa Taliban sitoutui estämään terroristijärjestöjen toiminnan Afganistanissa Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan. Näin sovittiin, vaikka Afganistanissa toimii al-Qaidan keskusjohto, ja Talibanilla ja al-Qaidalla on yhteyksiä keskenään. Talibanille kyse oli poliittisesta voitosta, sillä sopimus määritteli myös takarajan Yhdysvaltojen vetäytymiselle.

Suojelupoliisi seuraa radikaali-islamistisen terrorismin tilannekuvaa. Siksi Afganistanin tilanteen maailmanlaajuiset vaikutukset sekä muutokset terrorijärjestöjen toiminnassa kiinnostavat Suojelupoliisia.

Afganistan on sisäisesti erimielisen Talibanin hallinnassa 

Nyt kun Taliban on noussut valtaan eikä sen kirjavaa jäsenkuntaa enää yhdistä yhteinen vihollinen, se on uuden tilanteen edessä.

”Talibanin valta perustuu kyvylle ylläpitää järjestystä. Se on vähentänyt korruptiota ja väitetysti lisännyt tullituloja. Afganistanin humanitaarinen tilanne on kuitenkin katastrofaalinen. Heikko taloudellinen tilanne sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien rajoittaminen voivat johtaa levottomuuksiin.” Näin ennakoi Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Heli Kanerva.

Kansainvälinen yhteisö pyrkii toimittamaan afganistanilaisille massiivista humanitaarista apua ilman Talibanin välikäsiä. Ulkovaltojen tavoitteena on lisätä alueellista vakautta, hillitä hallitsematonta maastamuuttoa sekä estää terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumebisneksen kasvua. 

”Mikään valtio ei kuitenkaan ole tunnustanut Afganistanin nykyhallintoa”, muistuttaa suurlähettiläs Kanerva.

Nähtäväksi jää, miten Talibanin radikaaleimmat jäsenet suhtautuvat järjestön johdon pyrkimyksiin vahvistaa ulkopoliittista asemaansa ja saada hallinnolle kansainvälistä legitimiteettiä. 

Terroristijärjestö Isilin Afganistanissa toimiva haara Khorasanin provinssi (ISKP) tai jokin muu useista paikallisista terroristijärjestöistä saattaa vetää taistelijoita puoleensa. Talibania vastaan taisteleva ISKP on kiihdyttänyt iskuja heikentääkseen Talibanin hallinnon asemaa. Taktiikka on hyvin samankaltainen kuin Talibanilla ennen sen valtaannousua. 

Al-Qaidaan liittyvät alueelliset terroristijärjestöt ovat aktiivisia eri puolilla maailmaa

Radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa maailmanlaajuisesti merkittävimmän terrorismin uhkan. Konfliktialueet ja Afganistanin kaltaiset hauraat valtiot monine sisäisine ja yhteiskunnallisine ongelmineen toimivat usein radikalisoitumisen kasvualustoina. Myös turvallisuusviranomaisten heikkous mahdollistaa usein terroristijärjestöjen toiminnan hauraissa valtioissa.

Al-Qaida on onnistunut säilyttämään merkittävän asemansa radikaali-islamistisen terrorismin ideologisena johtajana. Sen toiminta on viime vuosina keskittynyt alueellisten liittolaistensa tukemiseen eri puolilla maailmaa lukuisissa alueellisissa konflikteissa. Al-Qaidaan linkittyviä ryhmittymiä ovat al-Shabaab Somaliassa, Arabian niemimaan al-Qaida sekä Länsi-Sahelin ja Malin alueella toimiva Jama’at Nusrat al-Islam wal-Muslimin. Terroristinen väkivalta näillä alueilla on jatkuvaa.

Al-Qaidan pitkän aikavälin tavoitteena on globaali kalifaatti, johon pyritään alueellisten emiraattien avulla. Afganistanin siirtyminen Talibanin haltuun on linjassa tämän tavoitteen kanssa. Al-Qaidaan kytkeytyvät alueelliset terroristijärjestöt pyrkivät mahdollisesti neuvottelemaan Dohan sopimuksen kaltaisia ratkaisuja paikallisiin konflikteihin.

Afganistanin vakautuminen määrittelee vaikutuksia Eurooppaan

Suojelupoliisi arvioi, että Afganistanin tilanteen heijastevaikutukset Eurooppaan riippuvat maan vakautumisesta. 

Afganistanista ei todennäköisesti muodostu Syyrian ja Irakin kaltaista länsimaisia vierastaistelijoita houkuttelevaa konfliktia. Maahan on vaikea matkustaa, eikä Taliban pyri houkuttelemaan riveihinsä vierastaistelijoita. Afganistan on kuitenkin jo yli 40 vuoden ajan ollut symbolisesti merkittävä maa myös globaalin radikaali-islamistisen ideologian kannalta, ja maassa on vierastaistelijoita erityisesti lähialueilta.

Pidemmällä aikavälillä Afganistanin tilanteen vaikutus Eurooppaan ja Suomeen riippuu siitä, miten Isilin ja al-Qaidan toiminta kehittyy globaalisti ja alueellisesti. Keskeisin terroriuhka Euroopassa syntyy tällä hetkellä yksittäisistä eurooppalaisista ja Euroopassa asuvista iskijöistä, jotka voivat inspiroitua radikaali-islamistisesta propagandasta. 

”Afganistanin tulevaisuutta on vaikeaa ennakoida kovin pitkälle. Afganistanilaiset ovat kyllästyneet jatkuviin sotiin ja tärkeintä heille on turvata perustarpeet itselleen ja läheisilleen. Löydetäänkö kansainvälisen diplomatian keinojen avulla ratkaisu Afganistanin tulevaisuuden hyväksi, jää nähtäväksi”, pohtii Heli Kanerva.