Ensikontakti, tapaamiset ja testi – näin ulkomaiset tiedustelupalvelut pyrkivät värväämään Suomessa

Perinteinen henkilötiedustelu on edelleen tärkeä vieraiden valtioiden käyttämä tiedonhankinnan keino. Sen avulla tiedustelupalvelut voivat hankkia sellaista tietoa, jota olisi muuten vaikea saada.

Kuvituskuva, rautatieasema ja auto.

Ulkomaisia tiedustelupalveluita kiinnostaa salaisen tiedon lisäksi myös suomalaisten asiantuntijoiden, virkamiesten tai politiikan parissa työskentelevien henkilöiden näkemykset, sisäpiiritieto ja arviot tulevasta. Tällaista tietoa on vaikea hankkia muilla kuin henkilötiedustelun keinoilla.

Henkilötiedustelua tekevän vieraan valtion tiedustelu-upseerin päätyönä on luoda kontakteja ihmisiin kohdemaassaan ja saada heistä tietolähteitä, joista ajan mittaan yritetään värvätä agentteja salaiseen tiedonhankintaan ja vaikuttamiseen. Tiedustelukielessä agentilla tarkoitetaan nimenomaan tiedustelupalvelun avustajaksi värvättyä henkilöä.

Värvääminen on pitkä ja asteittainen prosessi. Hyvin toteutettu värväys ei näyttäydy sen kohteelle epäilyttävältä – päinvastoin. Tiedustelu-upseeri ei esittäydy tiedustelupalvelun edustajana vaan työskentelee usein diplomaattipeitteellä tai jollakin muulla ammatillisella peitteellä. Tapaamiset ovat luontevia työhön liittyviä tilanteita. 

Värväyksen kohteena oleva henkilö ei välttämättä tiedosta jopa vuosia kestävän yhteydenpidon aikana olevansa tekemisissä vieraan valtion tiedustelupalvelun kanssa. Myöhemmässä värväyksen vaiheessa keskeiseksi motivaatioksi voi nousta myös raha. 

On hyvä huomata, että jokainen tapaaminen tiedustelu-upseerin kanssa on tiedonhankintatilanne, vaikka värväysprosessissa ei edettäisi ensitapaamisia pidemmälle.

Suojelupoliisin tehtävänä on tunnistaa todennäköisiä vieraan vallan tiedustelijoita ja varoittaa heidän kanssaan yhteyttä pitäviä suomalaisia kontaktinsa todellisista tarkoitusperistä.

 

Näin värväys etenee

ENSIKONTAKTI

Värväyksen kohde valitaan etukäteen. Kohdehenkilö on sellainen, jonka kautta saadaan vieraan valtion tiedustelupalvelua kiinnostavaa tietoa. Ensimmäinen lähestyminen tapahtuu tyypillisesti työ- tai vapaa-ajan tilaisuudessa, esimerkiksi seminaarissa tai konferenssissa. Se voi tapahtua myös kohdennetusti sähköpostilla tai muualla verkossa, kuten LinkedIn-profiilin kautta.

TAPAAMISET

Tiedustelu-upseeri ottaa yhteyttä tapaamispyynnön, vaikkapa lounaskutsun, merkeissä. Tämän jälkeen seuraa useita tapaamisehdotuksia ja tapaamisia. Yhteydenpito ja aloitteet voivat olla yksipuolisia. Tapaamiset näyttäytyvät luontevina ammatillisina keskustelutilanteina. Tiedustelu-upseeri pyrkii rakentamaan luottamusta ja kasvattamaan kaverillisuutta tapaamisten edetessä. Tämä vaihe saattaa kestää vuosia.

TESTI

Kun tiedustelu-upseeri on rakentanut suhdetta riittävän pitkään, on ensimmäisen testin aika. Hän voi pyytää jotakin tietoa ja palvelusta, esimerkiksi julkista tietomateriaalia paperilla tai muistitikulla. Kohdehenkilö ei varsinaisesti tee mitään väärää, mutta toteuttaessaan pyynnön hän on ylittänyt ensimmäisen kynnyksen – hän on tehnyt jotain vieraan valtion tiedustelun pyynnöstä. Kohde saattaa saada lahjan kiitokseksi vaivannäöstään. Lahjojen tarkoitus on totuttaa värvättävää kohdetta  vastaanottamaan palkkioita. Kynnys toteuttaa toimeksiantoja alkaa madaltua.

TIEDUSTELIJA VAIHTUU

Tiedustelu-upseerin komennus Suomessa kestää muutamia vuosia. Värväysprosessit voivat olla kestoltaan tätä pidempiä. Sen vuoksi tiedustelu-upseeri saattaa ajan kuluessa vaihtua, jolloin hän esittelee kohdehenkilölle kollegansa esimerkiksi ystävänä. Uusi tiedustelija jatkaa yhteydenpitoa ja suhteen rakentamista.

LOPULLINEN TESTI

Kun värväyssuhde on edennyt pidemmälle, tiedustelu-upseeri tekee lopullisen testin, ja pyytää esimerkiksi salaista tietoa tai pyrkii kohteen kautta vaikuttamaan jotakin asiakokonaisuutta koskevaan päätöksentekoon.

VÄRVÄYS

Jos edellinen vaihe onnistuu, värvättävästä henkilöstä on tullut vieraan valtion tiedustelupalvelun agentti. Seuraa suoria toimeksiantoja, tietopyyntöjä, rahapalkkioita, salailua. Toimeksiannot voivat painottua myös vaikuttamiseen. Tällöin tiedustelu-upseerin pyrkimyksenä voi olla esimerkiksi saada kohdehenkilön kautta tai kohdehenkilön nimissä julkaistuksi vieraan vallan haluamia näkökantoja.