Mitä seuraavaksi? Supo hahmotteli vaihtoehtoisia skenaarioita Venäjän hyökkäyssodan seurauksista

Suojelupoliisin asiantuntijat ovat laatineet neljä mahdollista skenaariota siitä, miten Venäjän hyökkäyssodan kulku vaikuttaa lyhyellä aikavälillä Venäjän kehitykseen. Venäjän sisäisellä kehityksellä on merkittävä vaikutus Suomen kansalliseen turvallisuuteen.

Mälkiän kanava ja silta.

Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen merkittävällä tavalla. Kaikkia vaikutuksia emme vielä tiedä, sillä sota Ukrainassa voi kehittyä lyhyelläkin aikavälillä hyvin erilaisiin suuntiin.

Tiedustelupalveluna Suojelupoliisin tehtävä on ennakoida kehityskulkuja, jotka vaikuttavat Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Ennakoiva analyysi auttaa suomalaisia päättäjiä ja asiantuntijoita ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Suojelupoliisin asiantuntijat ovat työstäneet neljä mahdollista skenaariota Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista Venäjän sisäiseen kehitykseen seuraavan kahden vuoden aikana. Mikään skenaarioista ei todennäköisesti toteudu sellaisenaan, sillä todellisuus on aina monimutkaisempi. Ennakointi ei siis tarkoita ennustamista, vaan erilaisten tulevaisuuksien tarkastelua.

Tässä artikkelissa esiteltävien skenaarioiden tarkoitus on auttaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisessa. Skenaariot on laadittu tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödyntäen, ja yhdessä näiden neljän skenaarion tarkoitus on kattaa mahdollisimman suuri joukko erilaisia kehityskulkuja. Osa näistä kehityskuluista on epätodennäköisiä, toiset todennäköisempiä.

Tässä artikkelissa esiteltyjä skenaarioita ei ole lueteltu niiden oletetun todennäköisyyden mukaisessa järjestyksessä.

Shokit eli yllättävät tapahtumat

Varsinaisten skenaarioiden lisäksi on huomioitava merkittävien yllättävien tapahtumien mahdollisuus. Näitä yllättäviä, mutta vaikutuksiltaan merkittäviä tapahtumia voidaan kutsua myös shokeiksi. Esimerkiksi kokonaan uusi, globaali kriisi, kuten uusi pandemia tai uuteen konfliktiin johtava terrori-isku, voi viedä kansainvälisen huomion ja voimavarat toisaalle, mikä vähentäisi halua tukea Ukrainan puolustustaistelua.

Sodan pitkittyminen

Ensimmäisessä skenaariossa sota Ukrainassa jatkuu yhä vuonna 2025. Venäjä ja Ukraina eivät kumpikaan saavuta sotilaallista ratkaisua. Taistelut ovat vakiintuneet asemasodaksi, jossa molemmat osapuolet kärsivät yhä merkittäviä tappioita. Venäjän hallinnon vakaus säilyy, vaikka jatkuvat tappiot Ukrainassa sekä talouden kestokyky aiheuttavat maan johdolle kasvavaa huolta kansan tuen jatkumisesta.

Venäjällä on puutetta suorituskykyisistä joukoista ja asejärjestelmistä. Venäjä ei ole halunnut ottaa täyden liikekannallepanon kaltaisia riskejä. Toisaalta Ukraina on jatkanut sitkeää puolustustaistelua.

Länsi on jatkanut Ukrainan tukemista, mutta tuki ei ole ollut riittävää ratkaisemaan sotaa Ukrainan hyväksi. Vuoteen 2025 tultaessa on entistä epävarmempaa, miten lännen tuki jatkuu. Rauhansopimusta ei ole näköpiirissä vuoteen 2025 tultaessa.

Ukraina menestyy

Yhtenäisen lännen tukema Ukraina on työntänyt Venäjän pois alueiltaan vuoteen 2025 mennessä. Ukrainan sotilaallinen menestys johtuu paitsi sen omasta taistelutahdosta ja sotilaallisesta taidosta, myös lännen aiempaa voimakkaammasta tuesta.

Venäjän epäonnistumista puolestaan selittää sen kyvyttömyys lisätä panostuksia sotatoimiin Ukrainassa. Venäjän johto ei halua ottaa riskejä, joita esimerkiksi täysmittaiseen liikekannallepanoon liittyisi. Venäjällä on kasvavaa tyytymättömyyttä Ukrainassa koettujen tappioiden, rahoitusmarkkinoiden kriisin ja elintason heikkenemisen vuoksi.

Venäjän pahenevat tappiot kasvattavat sen halua eskaloida tilannetta entisestään.

Venäjän vetäytyminen Ukrainasta asettaa Putinin hallinnon vaikeaan tilanteeseen, mikä johtaa vallanvaihtoon, joskaan ei vallankumoukseen. Venäjän johtoon nousee henkilö valtakoneiston sisältä.

Venäjä miehittää Ukrainan

Venäjä miehittää Ukrainan lähes kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Hajanainen länsi ei ole kyennyt tukemaan Ukrainaa riittävästi. Muun muassa energiakriisi ja inflaatio nakertavat lännessä halua tukea Ukrainaa.

Venäjän jatkama siviilikohteiden määrätietoinen tuhoaminen ja Ukrainan raskaat tappiot vaikuttavat lopulta ratkaisevasti taistelutahtoon. Ukrainan puolustus murtuu, ja Venäjä kykenee miehittämään valtaosan maasta. Ukrainalaisten vastarintaliike jatkaa taisteluaan miehitysjoukkoja vastaan koko maan alueella. Lisää ukrainalaisia pakenee miehityshallintoa Euroopan maihin.

Sotilaallinen menestys ja sodan poliittisten tavoitteiden saavuttaminen ovat lisänneet kansalaisten tukea Venäjän hallinnolle ja ulkopolitiikalle. Venäjän talous on kuitenkin kärsinyt poikkeustilasta. Elintaso Venäjällä on jatkanut heikentymistään ja köyhimmillä alueilla on nähtävissä jopa humanitaarisen kriisin merkkejä.

Venäjän keskushallinto tarkkailee järjestelmällisesti kansalaisten mielialoja ja tukahduttaa mielenilmaukset kovaotteisesti.

Venäjä siirtää joukkojaan Puolan, Latvian ja Liettuan vastaisille rajoille. Naton ja Venäjän välisen sodan riski kasvaa. Ukrainan miehitys on kipeä tappio lännelle. Venäjän ja lännen suhteet ovat romahtaneet, eikä osalla valtioista ole enää diplomaattisuhteita Venäjään.

Epävarma rauha

Sotatoimet päättyvät ennen vuotta 2025 tulitaukosopimukseen, jossa Ukraina jaetaan rintamatilanteen mukaisesti. Sopimuksen syntyyn vaikuttavat molempien osapuolten kokemat tappiot, vaikutelma sotilaallisen ratkaisun epätodennäköisyydestä ja molempiin sodan osapuoliin kohdistuva ulkopuolisten toimijoiden vaikutus.

Lännen sotilaallinen tuki Ukrainalle on alkanut rapautua. Euroopan maiden yhtenäisyys rakoilee ja sotaväsymys painaa kansalaisia. Toisaalta Venäjän johto on arvioinut, että tuloksettoman sodan jatkaminen voi uhata hallinnon omaa olemassaoloa.

Ukraina menettää itäisiä ja eteläisiä alueitaan Venäjälle. Ratkaisuun taivutaan, sillä sodan jatkamisen hinta arvioidaan liian raskaaksi.

Putinin edellytykset toimia maan johdossa heikkenevät ja hän siirtyy sivuun vallan keskiöstä pian vuoden 2024 jälkeen.