Poikkeusvuosi 2022 supolaisten silmin

”On tärkeää ymmärtää, miksi Venäjä toimii tietyillä tavoilla”

Erikoistutkija Suvi Alvarin mukaan sodan vaikutusten hahmottuminen kesti hetken. Tiedustelun kannalta on olennaista hahmottaa Venäjän toiminnan syitä.

”Kun sota alkoi, luin metrossa matkalla töihin puhelimeltani venäjänkielisiä uutisia. Minua jännitti, miten ihmiset reagoivat, jos näkevät. Meidän analyytikoiden on olennaista seurata myös venäjänkielisiä lähteitä.

Kun avasin työkoneen, sieltä vyöryi työmassa. Viestejä tuli noina päivinä todella runsaasti. Suomalaisten asiakkaidemme lisäksi kansainvälisten kumppanien kiinnostus Supoa kohtaan kasvoi.

Toisaalta tietynlainen paine oli kasautunut jo tammi- ja helmikuussa ennen sodan alkamista. Kun hyökkäys sitten alkoi, tilanne muuttui selkeämmäksi, mutta vain hetkeksi. Kesti hetken ymmärtää, mihin kaikkeen sodan alkaminen todella vaikutti ja miten perustavanlaatuisesti maailma muuttui.

Hahmottelimme heti erilaisia skenaarioita ja pohdimme, mistä asioista on olennaista raportoida seuraavaksi valtiojohdolle. Mitä jos esimerkiksi Kiova kaatuu?

Tiedustelutieto on luonteeltaan usein tarkentavaa. Osa asioista tulee julkisuuteen myöhemmin, mutta ei kaikki. Analyytikon pitää tarkastella asioita mahdollisimman objektiivisesti ja eri näkökulmista. On tärkeää ymmärtää, miksi Venäjä toimii tietyillä tavoilla.”

Supo raportoi tulevaa

Erikoistutkija hälytettiin töihin, kun sota alkoi. Kriisitilanteessa Supon tehtävänä oli raportoida tulevasta.

”Olin päivystysvuorossa, kun hyökkäys Ukrainaan alkoi. Sain puhelun sodan alkamisesta aamuyöllä. Puhelu ei ollut yllätys, sillä siinä vaiheessa näytti selvältä, että sota alkaa. Kriisiä oli seurattu jo pitkään. Muistan, että keskusteluissa oli noussut esiin myös mahdollisuus, että Venäjä tekee virhearvion ja aloittaa hyökkäyksen. Töissä kirjoitimme nopeasti ensimmäisen raportin asiasta. Se oli hyvin tiivis, mutta totesimme siinä hyökkäyksen laajat vaikutukset.

Sen jälkeen menin puhumaan Supon henkilöstötilaisuuteen Ukrainan tilanteesta. Ajankohta oli puhdas sattuma, sillä tilaisuudesta oli sovittu jo kauan sitten. Tilanteen poikkeuksellisuus tuli ilmi henkilöstön kysymyksistä – hyökkäys oli herättänyt pohtimaan sodan uhkaa myös Suomea kohtaan.

Olen työskennellyt valtionhallinnossa vuosia. Kriisin alkaessa valtionhallinnossa aletaan tavallisesti ylläpitämään tilannekuvaa. Supossa pyrimme kuitenkin heti siihen, että käyttäisimme mahdollisimman vähän aikaa raportoiden sitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Meidän tehtävämme on katsoa eteenpäin, millaisia laajempia vaikutuksia sodalla on Suomelle pidemmällä aikavälillä.

Yksi poikkeusvuoden mieleen painunut hetki oli, kun olin keväällä puhumassa eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa. Eduskuntatalo rakennuksena, henkilöt ja maailman tilanne saivat aikaan tunteen, että olen mukana todistamassa jotakin, mikä enteilee historiallisesti merkittävää tapahtumaa. Käsittelin esityksessäni Venäjän vaikuttamista ja sodan synnyttämiä ilmiöitä.

Vastaanotto oli hyvin lämmin, kansanedustajat vaikuttivat perehtyneiltä ja kysymyksiä tuli runsaasti. Osa edustajista oli huolissaan. Nato-jäsenyyttä koskevan päätöksenteon suojaaminen kiinnosti, samoin turvallisuusasiat laajasti. Esitykseni sävy oli rauhoitteleva.”

Venäjän uhkasta alettiin puhua suoraan

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Milla Meretniemen mukaan sota muutti tavan, jolla suomalaisessa yhteiskunnassa puhuttiin Venäjästä.

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti yhdessä yössä tavan, jolla suomalainen yhteiskunta puhui Venäjästä. Se näkyi myös Supossa. Aiemmin emme antaneet haastatteluita Venäjän Suomelle muodostamasta uhkasta, vaikka puhuimme toki vakoilusta ja vaikuttamisesta.

Kuvaavaa on, että sodan ensimmäisinä päivinä meille soiteltiin lähinnä Ukrainaan lähteneistä suomalaisista, joka oli melko pieni ilmiö. Mediat tuskin tulivat ajatelleeksi, että meiltä voisi kysyä Venäjästä. Myöskään roolimme tiedustelupalveluna ei ole kaikille vielä tuttu. Meille ei tietenkään ollut uutta, että Venäjä on Suomelle merkittävin kansallisen turvallisuuden uhka. Kun suomalaiset
päättäjät alkoivat puhua Venäjän uhkasta suoremmin, se antoi myös meille liikkumavaraa julkisessa keskustelussa.

7. maaliskuuta julkaisimme päällikkömme Antti Pelttarin kolumnin, jossa todettiin Venäjän toiminnan olevan suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Parin viikon päästä julkaisimme vuosikirjamme. Vuosikirjaa koskevassa tiedotustilaisuudessa keskityimme oikeastaan pelkästään Venäjän muodostaman uhkan arvioimiseen. Siitä aiheesta puhuimmekin koko loppukevään.

Tilanne oli ristiriitainen, sillä toisaalta meidän oli myös rauhoiteltava ihmisiä ja viestittävä, että tilanne on viranomaisten hallinnassa. Monet suomalaiset olivat sodan sytyttyä todella peloissaan. Olimme poikkeusvuonna usein rauhoittelijan roolissa. Jouduimme välillä kumoamaan pahimpia julkisessa keskustelussa esitettyjä uhkakuvia.”

”On varauduttava muihin kuin sotilaallisiin uhkiin”

Kun sota alkoi, kysyntä Supon tiedolle kasvoi merkittävästi. Esikuntapäällikkö Saana Nilsson taustoitti tilannetta päättäjille useissa eri tilanteissa.

”Järjestimme kevään 2022 aikana valtavan määrän tapaamisia poliitikoille erilaisilla kokoonpanoilla. Pyyntöjä tuli todella paljon. Monia huoletti esimerkiksi, millaisia uhkia suomalaisiin poliitikkoihin voisi kohdistua Venäjän taholta. Oli tärkeämpää kuin koskaan, että Supo on päätöksentekijöiden tukena.

Yhden hallituspuolueen ministeriryhmä kutsui minut kuultavaksi maaliskuun alkupuolella. Puheenvuorossani oli kolme keskeistä pointtia. Painotin ensinnäkin, että käsillä ei ollut pelkästään sotilaallinen kriisi. Heti sodan alettua sotilaallinen varautuminen oli ymmärrettävästi pinnalla julkisessa keskustelussa. Muistutin, että Suomen olisi varauduttava myös muihin uhkiin, kuten vakoiluun ja vaikuttamiseen.

Totesin myös, että suomalaisten päättäjien kannanmuodostus Natosta on Venäjän tiedustelun keskeisin kiinnostuksen kohde. Sanoin ministereille, että tilanne tekee heistä alttiin vakoilulle. Lopuksi totesin, että tällä hetkellä Venäjän huomio on sidottu Ukrainaan. Turvallisuuden näkökulmasta aikaikkuna varautumiselle olisi nyt.

Kysymyksiä tuli valtavasti, kuten kaikissa muissakin tilaisuuksissa kevään aikana. Kuulemisista ei meinannut päästä lähtemään. Poliitikoista näki, että he ymmärsivät, miten painavien asioiden edessä oltiin. Tämän ministeriryhmän kokouksessa tuli aina useita kysymyksiä kerralla, joten kirjasin niitä vauhdilla ylös muistaakseni vastata kaikkeen. Päällimmäisenä oli kysymys siitä, miten Suomen kannattaa hyödyntää aikaikkuna Venäjän huomion ollessa Ukrainassa.

Päätöksentekijät toivovat meiltä aina mahdollisimman konkreettisia asiantuntija-arvioita. Varsinaiset päätökset poliitikkojen on tehtävä itse."

”Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät hyödyntämään ihmisten heikkouksia”

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomessa tehtiin tavallista enemmän turvallisuusselvityksiä, kertoo turvallisuusselvitysyksikön päällikkö Ilkka Hanski.

”Kun Venäjän hyökkäys Ukrainassa alkoi ja Suomi päätyi sen seurauksena hakemaan Naton jäsenyyttä, totesimme Supossa toimintaympäristön ja uhkien muuttuneen tai selkiytyneen pitkälle tulevaisuuteen. Arvioimme, millainen Venäjän vastareaktio Nato-jäsenyyden hakemiselle tulee olemaan. Reaktiot olivat lopulta maltillisia, mutta sitä ei voitu tietää keväällä 2022.  Varauduimme kaikkeen.

Otimme yhteyttä keväällä useisiin keskeisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Tavoitteenamme oli varmistaa, että niiden turvallisuuskulttuuri ja -järjestelyt vastaavat uutta tilannetta. Muistutimme hyvistä käytännöistä, joita on syytä noudattaa tavallisestikin. Tietoturvasta on huolehdittava ja on varmistettava, että turvallisuusselvitykset ovat ajan tasalla.

Eräiden organisaatioiden kanssa arvioimme yksityiskohtaisemmin, miten ne voisivat parantaa turvallisuusjärjestelyitään. Pyysimme esimerkiksi arvioimaan, mitkä niiden tehtävistä ovat kaikkein kriittisimpiä. Arvioimme, että tietyissä tehtävissä työskentelevillä pitäisi olla aiempaa laajemmat turvallisuusselvitykset. Toisaalta olen todennut, ettei tilanne saa johtaa siihen, että alamme
esimerkiksi syrjiä venäläisiä Suomessa. 

Viestimme näytti menevän perille, sillä turvallisuusselvityshakemusten määrä kasvoi noin 15 prosenttia vuonna 2022.  Ulkomaansidonnaisuuksia koskevia selvityksiä tehtiin 17 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Jouduimme organisoimaan toimintaamme uusiksi ja palkkaamaan lisää väkeä.

Meidän täytyy huolehtia kansallisesta resilienssistämme. Yksi Venäjän toimintatapa on, että se pyrkii ujuttautumaan organisaatioihin eri keinoin. Venäjän tiedustelupalvelut pyrkivät hyödyntämään ihmisten heikkouksia.

Turvallisuusselvitys ei tietenkään kerro, aikooko joku tehdä rikoksen. Sen avulla voidaan kuitenkin selvittää tiettyjä asioita, jotka esimerkiksi altistavat painostukselle. Kaikkiaan voimme pitää hyvänä sitä, että Suomessa kansallisen turvallisuuden kanssa toimivilla henkilöillä on suhteellisen kattavasti turvallisuusselvitykset tehtyinä, ja ne myös pidetään voimassa.”

Kun sota alkoi, yhteistyö Rajavartiolaitoksen kanssa tiivistyi entisestään

Supon Lappeenrannassa työskentelevän ylietsivän mukaan Venäjän rajan läheisyys näkyy päivittäisessä työssä. Sodan alettua viranomaisten välistä yhteistyötä tiivistettiin entisestään.

”Työskentelen Suojelupoliisin aluetoimistossa Lappeenrannassa. Yhteistyömme Rajavartiolaitoksen kanssa on jatkuvaa ja hyvin tiivistä, oikeastaan päivittäistä. Venäjän ja rajan läheisyys vaikuttaa työn luonteeseen täällä monella tapaa. Sijaintimme on kätevä, sillä olemme vain parinkymmenen kilometrin päässä rajasta. Voimme ajaa sinne tarvittaessa hetkessä.

Meille tulee Rajavartiolaitokselta paljon vihjeitä. Siellä on tarkka tieto, millaisista asioista Suojelupoliisi on kiinnostunut. Kun sota alkoi, yhteistyötä tiivistettiin entisestään. Profiloimme nopeasti, minkälaisiin rajan yli pyrkiviin ihmisiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kun liikekannallepano syyskuussa alkoi, pohdimme tiimissämme nopeasti, miten toimia tilanteessa. Päätimme jututtaa rajan yli tulevia ihmisiä. Meillä on useampi venäjää osaava työntekijä. Keräsimme tietoa muun muassa siitä, mikä pakolaistilanne rajan toisella puolella on, sekä Venäjän senhetkisestä sisäisestä ilmapiiristä.

Pitkään Suojelupoliisissa työskennelleenä mietin, että monet rajan yli tulleista pakenevat, mutta joukossa voi tulla myös niitä, joiden tehtävä on tiedustella ja selvittää, miten täällä toimitaan. Meidän tehtävämme on etsiä sellaiset ihmiset joukosta.

Viranomaiset varautuivat ensin suurempaankin määrään tulijoita, mutta pian kävi selväksi, ettei tulijoiden määrä kasva kovin suureksi. Monet rajan yli tulleista jatkoivat matkaansa melko pian muihin maihin tai palasivat Venäjälle.

Rajavartiolaitoksen, poliisin, KRP:n, tullin, Maahanmuuttoviraston ja puolustusvoimien välinen yhteistyö on todella iso voimavara. Meitä kaikkia on melko vähän, mutta kun toimimme yhdessä, työmme on tehokasta. ”

Drooniparvet osoittautuivat valotaideteoksiksi

Supolle tulevien vihjeiden määrä kasvoi merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan myötä. Ylietsivä kertoo, että yksittäisistä vihjeistä on käynnistynyt isojakin asioita.

”Tiimini vastaanottaa kansalaisten ja muiden suomalaisten viranomaisten antamia vihjeitä. Meidän tehtävämme on arvioida ja käsitellä Suojelupoliisiin tulevia yhteydenottoja.

Suojelupoliisiin tulevien yhteydenottojen määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Vihjeiden määrä ryöpsähti oikeastaan heti, kun Venäjän hyökkäyssota alkoi Ukrainassa. Maaliskuussa 2022 tulleiden yhteydenottojen määrä oli nelinkertainen verrattuna saman vuoden tammikuuhun.

Maailman tapahtumat ja uutisointi vaikuttavat meille tuleviin yhteydenottoihin. Jos aamulla töihin tullessa sähköposti on täynnä, voi melkeinpä heti suunnistaa lehtien sivuille etsimään, mitä nyt on uutisoitu. Vastaanottamiemme vihjeiden perusteella osalle ihmisistä asiat, jotka olivat ennen sotaa tuntuneet täysin normaaliin elämään liittyviltä, muuttuivat sodan alettua huolestuttaviksi
ja epäilyttäviksi.

Syksyllä oli hyvin vilkasta julkista keskustelua drooneista. Siihen osallistui muun muassa sosiaalisessa mediassa aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Yksittäinenkin hyvin näkyvän ihmisen tviitti drooneista tai kriittisestä infrastruktuurista saattoi näkyä meillä parin päivän piikkinä vihjeiden määrässä. Ohjasimme yhteydenottoja poliisille, jolla on päävastuu miehittämättömän ilmailun valvonnasta.

Huippukohtina tiedon tulva oli valtava – lähes kaikki aika meni tiedon vastaanottamiseen. Meille tuli totta kai myös käyttökelpoista tietoa aiheesta, mutta sen lisäksi saimme esimerkiksi useita ilmoituksia nopeasti liikkuvista drooniparvista, jotka selvitysten jälkeen osoittautuivat valotaideteoksiksi.

On hyvin ymmärrettävää, että ulkopuolisen on vaikea hahmottaa, mitkä tapahtumat ja havainnot ovat sellaisia, jotka auttavat Suojelupoliisia. On hyvä, että saamme vihjeitä kansalaisilta, eri organisaatioilta ja viranomaisilta. Yksittäisistä vihjeistä on lähtenyt liikkeelle isojakin asioita.”