Suojelupoliisin rooli on vahvistunut kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa

Uudet toimivaltuudet ovat antaneet Supolle paremmat mahdollisuudet torjua Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia. Kriittinen infrastruktuuri ja siihen kohdistuvat uhkat moninaistuvat.

Kuvituskuva, laivan keula ja rekkoja iltakuvassa.

Suojelupoliisin tehtävä on tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tietoa talouteen liittyvistä kansallisen turvallisuuden uhkista. Keskeinen osa tätä työtä on kriittisen infrastruktuurin suojeleminen. 

Sähkö- ja vesivoimalat, lento- ja raideliikenne, ruoka- ja lääkehuolto sekä maksuliikenne ja pankit edustavat perinteistä kriittistä infrastruktuuria. Modernissa, digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeistä kriittistä infrastruktuuria ovat myös tietoliikenne ja data. Erilaiset verkkoyritykset, operaattorit ja kyberturvallisuusyritykset ovat tärkeitä portinvartijoita arvokkaalle tiedolle suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen huoltovarmuudesta. 

Esimerkiksi terveydenhuollon alan yritys voi olla kriittistä infrastruktuuria. Kriittisen infrastruktuurin kanssa voivat olla tekemisissä myös erilaiset alihankkijat, joilta yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset yritykset ostavat palveluita. Kriittisen infrastruktuurin yrityksille it-palveluita tuottava yritys voi toimia kiertotienä asiakkaansa tietoihin. 

Suojelupoliisin vastuulle kuuluu kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vakoilulta, vihamieliseltä vaikuttamiselta, häiritsemiseltä tai tuhoamiselta.

Uudet toimivaltuudet ovat helpottaneet talouden uhkien tutkimista

Kriittinen infrastruktuuri ja siihen kohdistuvat uhkat moninaistuvat. Kriittisen infrastruktuurin hallinta voidaan hankkia esimerkiksi omistussuhteiden avulla. Siksi on hyvä, että uudet toimivaltuudet ovat parantaneet Suojelupoliisin mahdollisuuksia seurata ja estää taloudelliseen toimintaan liittyvän vakoilun ja vaikuttamisen kysymyksiä. 

Aiemmin Suojelupoliisi tarvitsi selvitystensä perusteeksi rikosepäilyn. Vuonna 2019 voimaan astuneen siviilitiedustelulain myötä Supo pystyy nyt selvittämään uhkia ennaltaehkäisevästi, jos ne liittyvät kansalliseen turvallisuuteen. 

Tällaisissa tilanteissa voidaan esimerkiksi tehdä rekisteritarkastuksia, pankkikyselyitä sekä avointen lähteiden tiedonhankintaa. Vakavimmissa tapauksissa voidaan käynnistää tiedusteluoperaatio.  

Suojelupoliisi on panostanut viime vuosina taloudellisen vaikuttamisen asiantuntemukseen. Tarkoituksena on lisätä entisestään yhteistyötä esimerkiksi kuntien kanssa. 

Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen vaatii laajaa yhteistyötä suomalaisessa yhteiskunnassa. Infrastruktuuri on Suomessa usein valtion sijaan kuntien ja yritysten omistuksessa. Kunnat ja yritykset ovat keskeisiä toimijoita kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. 

Suomessakin on havaittu kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia tunnusteluita

Yrityskaupat ja muut investoinnit voivat olla keino autoritaarisille valtioille vaikutusmahdollisuuden hankkimiseksi. Suomessakin on havaittu toimia, joiden tarkoituksena on mahdollisesti ollut kriittiseen infrastruktuuriin käsiksi pääseminen. 

Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka voi olla monimutkainen palapeli. Vaikka yksittäinen investointi ei välttämättä muodosta merkittävää riskiä, useampien kohteiden samanaikainen omistus voi mahdollistaa haitallisen vaikutusvallan syntymisen. 

Kriittisen infrastruktuurin kanssa ovat tekemisissä myös alihankkijat, joilta yhteiskunnan kannalta keskeiset toimijat ostavat tuotteita ja palveluita. Yritykset ulkoistavat ja myyvät toimintojaan. Lopputuloksena voi pahimmillaan olla tilanne, jossa vihamielinen taho saa pääsyn kriittiseen tietoon.

Suojelupoliisi jakaa ennaltaehkäisevää tietoa

Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskialttiit investointi- tai ostoyritykset on tärkeää tunnistaa jo etukäteen. Esimerkiksi yritysten tai kuntatason taloushaasteet voivat tarjota mahdollisuuden vieraille valtioille päästä kiinni kriittiseen infrastruktuuriin.

Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa ulkomaiseen taloudelliseen vaikuttamiseen liittyvistä ilmiöistä ja toimijoista sekä näiden tavoitteista ja menetelmistä. Supo pyrkii ennalta ehkäisemään ja torjumaan hankkeisiin mahdollisesti liittyviä kansallisen turvallisuuden uhkia. 

Suojelupoliisi jakaa ennaltaehkäisevästi tietoa keskeisille toimijoille kansallisen turvallisuuden uhkista. Yhteistyötä tehdään yritysten, kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. 

Ulkomaisten yritysostojen seuranta ja vahvistaminen ovat Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, mutta Suojelupoliisi arvioi pyydettäessä ulkomaisia yritysostoja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Suojelupoliisi ei estä kauppoja, vaan voi käydä keskustelua niihin liittyvistä turvallisuusnäkökulmista.  

Myös turvallisuusselvitykset ovat tärkeä työkalu kriittisen infrastruktuurin suojelemisessa. Suojelupoliisi tekee turvallisuusselvityksiä kansallisesti tärkeille yrityksille. Suojelupoliisi on vahvistanut resurssejaan ja asiantuntemustaan ulkomaisen taloudellisen vaikuttamisen seurannassa uhkien ennalta ehkäisemiseksi.