Suomen liittyminen Natoon vahvistaa myös siviilitiedustelua

Puolustusliitto Natosta monelle tulee ensimmäisenä mieleen sotilaallinen yhteistyö. Naton jäsenmaiden uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen onkin liittokunnan ytimessä.

Naton turvallisuusyhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain sotilaallisiin kysymyksiin. Nykypäivänä uhkat ovat monimuotoisia – Nato tekee yhteistyötä niin terrorismin kuin hybridiuhkien torjunnassa. Myös esimerkiksi uusiin teknologioihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset puhuttavat liittokunnan arkisessa työssä.

Supo osallistuu Naton siviilitiedustelukomitean työhön

Siviilitiedustelulla on Natossa tärkeä rooli. Naton siviilitiedusteluun liittyvä yhteistyö on keskitetty Naton turvallisuus-  ja tiedustelujaostoon, joka jakautuu puolestaan siviili- ja sotilastiedustelukomiteoihin. Näissä komiteoissa liittolaisia edustavat niiden siviili- ja sotilastiedustelupalvelut.

Suojelupoliisi on osallistunut kattavasti siviilitiedustelukomitean toimintaan sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen kesällä 2022. Siviilitiedustelukomitean yksi tehtävä on tuottaa tietoa, joka tukee Natoa päätöksenteossa. Komiteassa on mukana liittolaismaiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluita. Yhteistyötä tehdään Natoon kohdistuviin turvallisuusuhkiin liittyvissä asioissa,
kuten terrorismin torjunnassa ja vastavakoilussa. Tietojen vaihtaminen on olennainen osa toimintaa. Kansainvälinen tiedusteluyhteistyö perustuu hyvin vahvasti luottamuksellisuuteen.

Euroopan unionin päätöksenteko ja yhteistyö ovat Suomen virkakoneistossa jo hyvin arkisia asioita. Eurooppalainen tiedusteluyhteistyö tapahtuu kuitenkin EU:n toimivallan ulkopuolella. Vaikka kansainvälinen yhteistyö on tiedustelumaailmassa hyvin tiivistä, Naton siviilitiedustelukomitea on Suomelle uudenlainen yhteistyön muoto.

Suojelupoliisille jäsenyysprosessi on merkinnyt toimintatapojen selvittelyä ja opettelua. Jäsenyysprosessiin liittyy myös paljon näkymätöntä mutta täysin välttämätöntä tietoturva- ja ICT-työtä.

Toisaalta Supo jatkaa myös vanhojen rooliensa parissa. Suojelupoliisilla on ollut vuodesta 2010 asti lakisääteinen rooli neuvoa ja arvioida muita viranomaisia ja suomalaista elinkeinoelämää Naton turvallisuusvaatimusten toteuttamisessa.

Naton analyysitieto hyödyttää Suomea

Tyhjästä yhteistyötä ei ole lähdetty rakentamaan. Naton liittolaismaista monet ovat Suomen pitkäaikaisia ja läheisiä kumppaneita tiedustelumaailmassa. Vastaanotto Naton tiedusteluyhteisöön on ollut erittäin hyvä. Kaikki tulevan jäsenyyden vaikutukset eivät varmasti vielä näy. Kiinnostavaa on nähdä, muuttaako Suomen Nato-jäsenyys tiedusteluyhteistyötä vanhojen kumppanimaiden
kanssa entistäkin syvemmäksi.

Liittokunnan tiedusteluyhteisöön liittyminen on antanut Suomelle jo paljon. Naton tuottama analyysitieto on hyödyksi. Sitä käytetään esimerkiksi raporteissa, joita Suojelupoliisi tuottaa päätöksentekijöille.

Myös Natolla on odotuksia Suomelle. Esimerkiksi Suomen vastatiedusteluosaamista arvostetaan. Monessa maassa vastatiedustelusta säästettiin kylmän sodan päätyttyä, mutta Suomessa näin ei tehty.

Suomi liittyy Natoon aikana, jolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kirkastanut puolustusliiton merkitystä. Turvallisuuspoliittisesti hyvin herkkänä aikana Suomen ja Ruotsin tuleva jäsenyys on myös Natolle suuri asia.