Kalifaatin jälkeen – minkä suunnan radikaali-islamistinen terrorismi ottaa?

Radikaali-islamistinen terrorismi hakee suuntaansa Isilin niin sanotun kalifaatin romahtamisen jälkeen. Toiminta saattaa suuntautua nopeastikin uuden toimijan taakse, jos olosuhteet ovat otolliset.

Kuvituskuva, tumma alikulku ja osa bussin kulmaa.

Radikaali-islamistinen terroristinen liikehdintä elää parhaillaan eräänlaista etsikkoaikaa. 2010-luvun keskeiseksi ilmiöksi nousi terroristijärjestö Isil, joka houkutteli kymmeniätuhansia vierastaistelijoita ja valtasi laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa. 

Isilin vetovoima on heikennyt sen jälkeen, kun järjestö menetti alueensa Syyriassa ja Irakissa alkuvuonna 2019. Ideologian kannattajat ja heidän verkostonsa eivät ole kadonneet minnekään. Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on yhä ennallaan, mutta toiminta hakee uutta suuntaa. 

Toiminta voi kanavoitua nopeastikin uuteen ryhmittymään, kun olosuhteet ovat oikeat. Syyrian ja Irakin konfliktiin kytkeytynyt Isilin vetovoima osoitti sen. 

Uusien konfliktien syttyminen tai näyttävät terrori-iskut voivat vahvistaa nopeastikin terroristisia toimijoita. Johtajuustyhjiötä täyttämään voi nousta uusi tai jokin vakiintunut toimija, kuten terroristijärjestö al-Qaida. Kansainväliset tapahtumat vaikuttavat radikaali-islamistiseen liikehdintään merkittävästi. 

Konfliktialueelta palaavat vahvistavat verkostoja 

Euroopassa radikaali-islamistiset toimijat eivät enää tulevaisuudessa ole välttämättä kiinnittyneitä yhteen organisaatioon. He voivat kannattaa yleisemmin radikaali-islamistista ideologiaa ja saattavat hyödyntää niin al-Qaidan kuin Isilin propagandamateriaaleja. 

Euroopassa ja Suomessa verkostoja on vahvistanut muun muassa Syyrian ja Irakin konfliktin poikkeuksellisen suureksi kasvanut vierastaistelijailmiö. Alueelta palaavat vahvistavat radikaali-islamistisia verkostoja Euroopassa. Isilin alueella on syntynyt rajat ylittäviä tuttavuuksia ja monimutkaisia perhesuhteita. 

On todennäköistä, että suurin osa palaajista jatkaa radikaali-islamistista toimintaa, vaikka joukossa on pettyneitäkin palaajia. 

Syyrian ja Irakin konfliktialueilta palanneiden vaikutus terroristiseen liikehdintään nähdään vasta tulevaisuudessa. Jos palaaja ei ole irtautunut ideologiastaan, hän saattaa aktivoitua toimimaan pitkänkin ajan kuluttua. Aktivoitumiseen voivat vaikuttaa monenlaiset syyt – tapahtumat maailmalla tai henkilökohtaisessa elämässä. 

Ylisukupolvinen radikalisaatio huolestuttavana ilmiönä

Vierastaistelijailmiö ja ajatus kalifaatista oli merkittävässä roolissa 2010-luvun värväystoiminnassa. Tällä hetkellä värväämisellä pyritään vahvistamaan kotoperäisiä verkostoja. Konfliktialueiden sijaan kannustetaan toimimaan Euroopassa esimerkiksi tukitoiminnan tehtävissä.

Radikaalia ideologiaa pyritään elämään todeksi Euroopassa. Verkostot pyrkivät kasvattamaan kannattajakuntaa levittämällä länsimaisten arvojen vastaista ideologiaa ja maailmankuvaa yhteiskunnassa. 

Radikaali-islamistiset verkostot eivät kehity vain vierastaistelijailmiön ympärille. Olennainen rooli on kotoperäisellä radikalisaatiolla.  

Huolestuttava ilmiö on ylisukupolvinen radikalisoituminen. Suomessa on perheitä, joissa radikalisoituminen on kulkeutunut jo kolmanteen sukupolveen. Lapset saattavat kasvaa pienestä pitäen radikaalissa ympäristössä. 

Radikaalien verkostojen vahvistumista on ennaltaehkäistävä. Pahimmassa tapauksessa Suomessakin syntyy verkostoja, joissa eletään radikaalissa rinnakkaistodellisuudessa, josta on vaikeaa irtautua. 

Jihadistit kätkeytyvät internetin syövereihin

Isil edusti isoa murrosta digitaalisessa radikaali-islamistisessa liikehdinnässä. 2000-luvun alun näkyvin toimija al-Qaida jakoi johtajiensa pitkiä saarnoja ääninauhoina ja oli hyvin valikoiva jäsentensä rekrytoinneissa. 

Isil teki propagandasta ja radikaali-islamistisesta toiminnasta saavutettavampaa. Isilin propaganda oli aivan uudessa mittakaavassa kaikkien löydettävissä tunnetuimmilla sosiaalisen median alustoilla. Alustat ovat tiukentaneet linjaansa suhteessa terroristiseen propagandaan, mutta siihen puuttuminen on haastavaa jo pelkästään materiaalin määrän vuoksi. 

Radikaali-islamistiset toimijat hyödyntävät ketterästi erilaisia alustoja Tiktokista Jodeliin. Terroristijärjestöt saattavat käyttää esimerkiksi kryptovaluuttoja rahoitustoiminnassa. 

Isil tuottaa yhä propagandaa useilla eri kielillä. Järjestö pyrkii inspiroimaan kannattajiaan väkivaltaisiin iskuihin, joilla se saa huomiota. 

Nyt propagandatoiminta on kuitenkin kätketympää. Järjestäytyneemmät toimijat ovat siirtyneet takaisin suljetummille foorumeille, joille hakeutuminen vaatii jo enemmän. 

Yhä keskeisempään asemaan ovat nousseet ideologian kannattajat. He tuottavat materiaalia itsenäisesti. Propagandatoiminta tarjoaa heille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti toimintaan. 

Radikaali-islamistinen ja äärioikeistolainen terrorismi toistensa kirittäjinä

Huolestuttava kansainvälinen kehityskulku on ollut radikaali-islamistisen ja äärioikeistolaisen terrorismin vaikutus toisiinsa. Muslimiväestö on ollut äärioikeistolaisten iskujen kohteena maailmalla. 

Uudessa-Seelannissa tapahtuneen äärioikeistolaisen Christchurchin iskun jälkeen radikaali-islamistisessa propagandassa on esiintynyt kehotuksia iskeä äärioikeistoa vastaan. Äärioikeistolaiset toimijat ovat hyödyntäneet propagandassa radikaali-islamistisia iskuja. Huolena on, että Euroopassa ääri-ideologiat ruokkivat toisiaan vastaan väkivaltaa. 

Eurooppalaisen terrorismin trendit rantautuvat Suomeen usein hieman viiveellä ja pienemmässä mittakaavassa. Kansainvälinen verkostoituminen, turvallisuustietoisuus ja digitaalisen maailman hyödyntäminen ovat yhteistä terrorismille ideologiaan katsomatta.