Suojelupoliisi asiakkaidensa silmin

Suojelupoliisin tehtävä on palvella valtiojohtoa ja viranomaisia ainutlaatuisella tiedustelutiedolla. Supo kysyi kahdelta pitkäaikaiselta kumppaniltaan ulkoministeriöstä, millaista on olla Supon asiakas.

Kuvituskuva, laiva ja oranssi nosturi.

Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Mikko Kinnunen kuvailee, että vielä viime vuosituhannen lopulla Suposta välittyi ulospäin hieman rujo kuva. Virastosta oli kuitenkin apuakin. Kinnunen muistelee, miten Supon edustaja kuvasi nuorille diplomaateille, millä keinoin vieraiden valtioiden tiedustelu-upseerit voivat lähestyä suomalaisia diplomaatteja. 

"Siitä oli paljon hyötyä, kun tuli tilanne, jossa erään maan edustaja otti minuun oikeasti yhteyttä juuri Supon kuvailemaa pelikirjaa noudattaen", Kinnunen sanoo. 

Kinnusen kuvaama tilanne on tyypillinen esimerkki perinteikkäästä valistustyöstä, jota Supo on tehnyt jo pitkään suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä tärkeä perustyö jatkuu yhä, mutta nykyään Supo tekee paljon laajemmin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä perinteisten asiakkaiden kanssa on pyritty tietoisesti kehittämään järjestelmällisemmäksi ja suunnitelmallisemmaksi. 

Nykyään lähtökohta on, että Supo kertoo niin paljon kuin se on mahdollista lain ja toimintansa turvaamisen puitteissa. Sekä Kinnunen että ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Sari Rautio toteavat Supon avautuneen viime vuosina. Ennen hieman rujosta virastosta on tullut lähestyttävämpi. 

"Supo on lisännyt avoimuuttaan kansalaisten ja muiden viranomaisten suuntaan. Yhteistyö on nykyään erinomaista. Pystymme tukemaan toisiamme yhteisessä tavoitteessamme eli Suomen turvallisuudessa", Rautio kuvailee. 

Keitä ovat Supon asiakkaat?

Supo torjuu työssään kaikkein vakavimpia kansallisen turvallisuuden uhkia, kuten vakoilua ja terrorismia. Tavallisten kansalaisten arjessa nämä ilmiöt näkyvät onneksi harvoin. Supo ei kuitenkaan kerää tietoa itseään varten, vaan asiakkailleen. 

Kun Suojelupoliisi puhuu asiakkaistaan, sillä tarkoitetaan usein Suomen valtiojohtoa. Supo tuottaa tietoa tasavallan presidentille, ministereille ja virkamiesjohdolle, jotta he kykenevät huomioimaan uhkat päätöksenteossaan. 

Merkittäviä asiakkaita – ja kumppaneita – ovat viranomaiskumppanit, kuten ministeriöt, poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja Maahanmuuttovirasto. Supo tekee yhteistyötä myös erilaisten yritysten, yliopistojen ja yhteisöjen kanssa. 

Supon pian kaksi vuotta toiminnassa ollut yhteiskuntasuhteiden tiimi auttaa asiantuntijoita räätälöimään tiedon asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tietoja jaettaessa huomioidaan, millaiseen tietoon asiakkaalla on käsittelyoikeudet, mutta myös sitä, millaisesta tiedosta asiakas hyötyy. 

Suojelupoliisin asiakkaat ovat usein hyvin kiireisiä ja saavat tietoa lukuisista eri lähteistä. Siksi Supo pyrkii ilmaisemaan asiat selkeästi ja tiiviisti. 

Supo kerää nykyään asiakkailtaan myös palautetta. Eniten kiittävää palautetta tulee yleensä siitä, että asiakkaat ovat saaneet keskustella ja esittää kysymyksiä Supon asiantuntijoille. Supon osaaminen kiteytyykin asiantuntijoihin, jotka ovat alansa huippuja. Supoon on rekrytoitu osaajia hyvin erilaisista taustoista, esimerkiksi kyberosaajia, kieliasiantuntijoita ja yhteiskuntatieteilijöitä. 

Kinnusen mukaan Supo on ottanut haltuunsa uusia aihepiirejä. Hän kehuu erityisesti Supon Kiina-analyysejä. 

"Jos haluaa hyvää Kiinaa koskevaa analyysiä, Supo on Suomen kärkeä", Kinnunen sanoo. 

VUONNA 2020 SUOJELUPOLIISI TUOTTI

  • 69 turvallisuusinfoa
  • 105 asiantuntijabriiffausta
  • 122 raporttia
  • 140 vastausta medialle

Luvuissa näkyy koronan vaikutus.

Pienessä maassa yhteistyö on tärkeää

Ulkoministeriössä työskentelevät Kinnunen ja Rautio ovat olleet Supon asiakkaina vuosien ajan. Suojelupoliisi tarkastelee maailmaa kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja hankkii tietoa siviilitiedustelun keinoin. Ulkoministeriön työ perustuu puolestaan ainutlaatuiseen diplomaattiverkostoon, joka edustaa Suomea maailmalla. 

Rautio on saanut vuosien ajan Supon raportteja ja asiantuntijoiden taustoituksia erilaisista kysymyksistä, kuten terrorismista ja vieraiden valtioiden vaikuttamisesta. Rautio huomauttaa, ettei pienen maan rajallisilla resursseilla syntyisi kattavaa kuvaa Suomen kansainvälisestä toimintaympäristöstä ilman tiivistä yhteistyötä. 

"Nämä erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan. En koe, että ulkoministeriö olisi vain saavana osapuolena, vaan rikastamme toistemme näkemyksiä", Rautio kuvailee. 

Kinnunen löytää Supon ja ulkoministeriön työstä myös yhteistä. Molemmat keräävät omilla tavoillaan tietoa, yhdistelevät sitä ja jalostavat analyyseiksi valtiojohdolle. Tehtävänjako Supon ja ulkoministeriön välillä on kuitenkin selvä.

Supon tiedot auttavat tilannekuvan muodostamisessa

Supo on elänyt viime vuodet suurten muutosten aikaa. Viraston henkilöstömäärä on kasvanut ja sen tehtävät ovat lisääntyneet. Vuonna 2019 voimaan astuneet siviilitiedustelulait ovat antaneet Supolle paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa Suomeen kohdistuvista vakavista uhkista. 

Supolla on tiedonmurusia, jotka usein auttavat tilannekuvan muodostamisessa. Kinnunen huomauttaa, että tiedustelulakien hyväksymisen myötä Suomella on uusia työkaluja pakissaan, jos tarve tulee.
 
"Niitä ei tarvitse sitten hätätilanteessa ruveta pohtimaan", Kinnunen toteaa.

Kinnunen toteaa, että viranomaiset voisivat vielä entisestään kohentaa tiedonjakoa ja yhteisen tilannekuvan muodostamista. Sen tärkeys korostuu esimerkiksi hybridiuhkien torjumisessa. 

"Hybridivaikuttamisen tilanteissa vaikeuskerroin kasvaa entisestään, kun ulkopuolinen toimija pyrkii vaikeuttamaan tilannekuvan luomista. Oikea tilannekuva on edellytys päätöksenteolle", Kinnunen sanoo.