Suojelupoliisi kohdentaa ulkomaansidonnaisuuksien selvitykset tarkasti

Ulkomaansidonnaisuuksien tarkastelussa arvioidaan, voiko toinen valtio painostaa merkittävässä tehtävässä työskentelevää ihmistä Suomea vahingoittavaan yhteistyöhön. Jokainen tapaus arvioidaan yksilöllisesti.

Kuvituskuva, lentoaseman penkkejä ja ikkunan takana lentokoneen siipi.

Nykypäivänä monilla suomalaisilla on tiiviit yhteydet maailmalle esimerkiksi opiskelun, työn tai perheen vuoksi. Suomen kansainvälistyminen näkyy myös turvallisuusselvityksissä. 

Tiettyjen autoritaaristen maiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden tiedetään pyrkivän painostamaan suomalaisia virkamiehiä salaiseen yhteistyöhön Suomen vahingoksi. Virkamiesten painostamisessa on käytetty hyväksi heidän sidonnaisuuksiaan kyseisiin valtioihin ja niiden kansalaisiin. Siksi turvallisuusselvitysten yhteydessä tarkastellaan nykyään tietyissä tilanteissa työntekijän ulkomaansidonnaisuuksia. 

Ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen tuli mahdolliseksi vuonna 2018. Ihmisen ulkomaansidonnaisuudet voidaan selvittää aina osana laajaa henkilöturvallisuusselvitystä sekä tietyissä tilanteissa myös osana perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä. 

Vuonna 2020 Suojelupoliisi teki yli 88 000 turvallisuusselvitystä, ja niistä ulkomaansidonnaisuudet selvitettiin 3 145 tapauksessa. Näistä sidonnaisuuksista Suojelupoliisi ilmoitti turvallisuusselvityksen hakijalle eli työnantajalle 46 kertaa. Suojelupoliisi arvioi näissä tapauksissa, että ihminen voisi joutua tilanteeseen, jossa hyödyntämällä hänen sidonnaisuuksiaan tai läheisiään hänet pakotettaisiin toimimaan Suomen vahingoksi.

Ulkomaansidonnaisuuksia selvitetään kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeissä tehtävissä

Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisen tarkoituksena on varmistaa, ettei työntekijällä ole tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia. Sidonnaisuuksien selvittämisen merkitys korostuu erityisesti valtionhallinnon ja kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisissä tehtävissä. Näissä tehtävissä työntekijät pääsevät käsiksi kansallisesti kriittisiin tietoihin tai voivat toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa Suomelle. 

Ulkomaansidonnaisuuksien selvittäminen kohdennetaan tehtäviin, joihin Suojelupoliisi katsoo tietojensa ja analyysinsa perusteella kohdistuvan painostusuhkaa. Suojelupoliisi selvittää työntekijän ulkomaansidonnaisuudet tarkistamalla hänen ilmoittamansa sidonnaisuudet sekä laissa määritetyt tietolähteet, kuten erilaiset viranomaisrekisterit. Tarvittaessa työntekijää haastatellaan. 

Ulkomaansidonnaisuuksia voivat olla ihmisen omat nykyiset ja entiset toisen maan kansalaisuudet, läheisten nykyiset toisen maan kansalaisuudet, palvelussuhde toiseen valtioon, yritystoiminta tai varallisuus toisessa valtiossa tai muu jatkuva kiinteä yhteys toisen valtion kansalaiseen tai toiseen valtioon. 

Selvityksellä suojataan aina myös ihmistä itseään

Suojelupoliisi arvioi kerättyjen tietojen perusteella ihmisen ulkomaansidonnaisuuksia selvityksen perusteena olevan työn kannalta. Arviossa otetaan huomioon sidonnaisuuksien luonne, laajuus ja kesto. Lisäksi sen tiedon valossa, jota Suojelupoliisilla on yksittäisen valtion toiminnasta, arvioidaan, miten todennäköistä ihmisen hyväksikäyttö, painostus tai lahjonta tai muu epäasiallinen vaikuttaminen on. 

Suojelupoliisi arvioi myös sitä, olisiko kohteen ulkomaansidonnaisuus omiaan vaarantamaan hänen mahdollisuuksiaan ja kykyään huolehtia työtehtävään kuuluvista velvollisuuksista riippumattomasti ja luotettavasti. 

Ulkomaansidonnaisuuksien selvittämisellä suojataan kansallisen turvallisuuden lisäksi aina myös selvityksen kohdetta itseään. Ihminen voi omasta toiminnastaan riippumatta joutua tilanteeseen, jossa hänen toisessa valtiossa asuvia läheisiään uhataan tai kiristetään tai häntä itseään painostetaan toimimaan työtehtäviinsä liittyvien velvoitteiden vastaisesti. 

Ulkomaansidonnaisuuksiin liittyvät riskitekijät voivat siten olla ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumattomia. 

Jokainen tapaus harkitaan yksilöllisesti 

Suojelupoliisi tekee aina tapauskohtaisen kokonaisharkinnan, kun se arvioi ulkomaansidonnaisuuksien merkitystä ja turvallisuusselvityksen lopputulosta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ihmisen olosuhteisiin ja sekä siihen, miten aktiivisesta ja kiinteästä sidonnaisuudesta on kyse. Ulkomaansidonnaisuuksista ilmoitetaan hyvin harvoin työnantajalle. Esimerkiksi kaksoiskansalaisuus tai jonkin valtion entinen kansalaisuus ei yleensä ole yksinään merkityksellinen selvityksen lopputuloksen kannalta.

Tapauskohtainen harkinta suhteessa selvityksen perusteena olevaan tehtävään turvaa myös ihmisen perusoikeuksia, erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. 

Suojelupoliisin tekemää arviointia tukee muun muassa oikeusministeriön asettama arviointikriteerilautakunta, joka on antanut ulkomaansidonnaisuuksien selvittämiseen liittyvän tulkintaohjeen.