Vakoilun painopiste siirtyi verkkoon poikkeusvuonna

Koronapandemian vuoksi monet yhteiskunnan toiminnot siirtyivät etäyhteyksien päähän. Suomessa havaittiin poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä.

Kuvituskuva, harmaa toimistorakennus ja pylväiden välissä kävelee ihminen.

Koronapandemian vuosi 2020 jää vakoilun alalla historiaan kybervakoilun vuotena. 

Autoritääristen valtioiden ja demokraattisten oikeusvaltioiden välille on syntynyt globaali vastakkainasettelu. Se on lisännyt entisestään autoritääristen valtioiden intressiä hankkia oikeudetta eli vakoilemalla salaista tietoa vieraiden valtioiden päätöksenteosta ja huipputeknologiasta. 

Suojelupoliisi pyrkii havainnoimaan ja torjumaan kaikista suunnista Suomeen kohdistuvaa vakoilua. Suomessa kansallista turvallisuutta uhkaava vakoilu näyttäytyi 2020 edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan toimintana. 

Vakoilussa tunnetuin menetelmä on henkilötiedustelu, mutta koronapandemian leviämisen hidastamiseksi asetetut rajoitustoimet heikensivät valtioiden edellytyksiä harjoittaa henkilötiedustelua ulkomailla. Yhtäkkiä matkustaminen, tapaaminen sekä värväysyritysten kohteeksi joutuvien henkilöiden kartoittaminen oli hankalaa.  

Samaan aikaan Suomi siirsi nopeasti suuren osan poliittisen päätöksenteon valmistelusta etäyhteyksien päälle verkkoon. Tietoa oli yhtäkkiä saatavilla verkossa paljon enemmän kuin aiemmin. Laittoman tiedustelun painopiste siirtyi kyberympäristöön. 

Suojelupoliisi antoi ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista

Yleisesti voidaan todeta, että vuonna 2020 havaittiin poikkeuksellisen intensiivisiä valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, jotka kohdistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon valmisteluun.  

Suojelupoliisi antoi julkishallinnon organisaatioille ennakkovaroituksia kybervakoiluoperaatioista, joiden tavoitteena näytti olevan tunkeutuminen sähköpostipalveluihin. Suojelupoliisi avusti vahinkojen rajaamisessa ja tuotti tietoa hyökkäyksistä muille toimivaltaisille viranomaisille. Myös yksityisiin yrityksiin kohdistuvaa kybervakoilua havaittiin, mutta ero normaalivuoteen ei ollut mainittava.   

Viranomaisten yhteistyö on osoittautunut toimivaksi kyberuhkien torjunnassa. Suojelupoliisilla on nyt useiden eurooppalaisten kumppanipalveluiden tapaan kahtalainen rooli sekä turvallisuus- että tiedustelupalveluna.  Tiedustelupalveluna Suojelupoliisin tehtävä on palvella Suomen valtiojohtoa ja viranomaisia ennakoivalla tiedustelutiedolla. Turvallisuuspalveluna Supon tehtävä on havaita, paljastaa ja estää Suomeen kohdistuvaa kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa, kuten vakoilua. 

Vuoden 2020 koronatilanteessa kaksoisrooli osoittautui arvokkaaksi, koska se mahdollisti tehokkaan samanaikaisen toiminnan sekä vahingon rajaamiseksi että tiedon tuottamiseksi ylimmälle valtiojohdolle ja muille viranomaisille.