Kiristynyt turvallisuustilanne korostaa vastatiedustelun merkitystä

Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja laaja-alaista vieraiden valtioiden tiedustelua. Se on hyvin resursoitua ja luonteeltaan pitkäkestoista. Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja suurvaltasuhteiden jännitteet  todennäköisesti voimistavat myös Suomeen kohdistuvaa tiedustelua.

Vieraiden valtioiden tiedustelun tehtävänä on hankkia tietoa Suomen politiikasta, taloudesta, maanpuolustuksesta ja tieteellis-teknisen tutkimuksen tuloksista. Tiedonhankinnan lisäksi osa Suomea vastaan tiedustelua kohdistavista maista pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen. Tiedustelu ja vaikuttaminen kohdistuvat myös järjestöjen, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietoon ja toimintaan.

Suomessa on maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Jatkuvaa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tiedustelua tekevät edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan tiedusteluorganisaatiot. Suojelupoliisin vastatiedustelu seuraa jatkuvasti tätä  toimintaa ja vaikeuttaa aktiivisesti vieraiden valtioiden tiedustelupalveluiden toimintamahdollisuuksia.

Käytössä ovat kaikki keinot avoimista lähteistä henkilötiedusteluun

Vieraiden valtioiden tiedustelun tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä, aina avointen lähteiden seurannasta tietoverkkoihin murtautumiseen.

Kuitenkin edelleen yhtenä keskeisenä keinona on pyrkiä löytämään ja hankkimaan salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla yritetään vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. 

Yli kaksi vuotta jatkunut koronapandemia ja sen hillitsemiseksi asetetut rajoitustoimet vaikeuttivat myös vuonna 2021 henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia. Uusien värväyskohteiden kartoittaminen on ollut hankalampaa, koska tilaisuuksia ihmisten kohtaamiseen on ollut vähän. Tästä huolimatta henkilötiedustelu on jatkunut, ja rajoitustoimien höllentämiset ovat säännönmukaisesti palauttaneet toiminnan normaalitasolle.

Matkustamisen hankaloituminen on rajoittanut erityisesti ulkomaille lyhyille tehtäville lähetettävien tiedustelu-upseereiden määrää ja samalla korostanut ulkomailla sijaitsevien tiedusteluasemien merkitystä. Suojelupoliisin havaintojen mukaan myös sähköpostin ja sosiaalisen median käyttö ensikontaktin luonnissa on yleistynyt tiedustelupalveluiden toiminnassa.

Ulkomaisen tiedustelun kohteet pysyivät ennallaan - erityisesti Suomen mahdollinen Nato-jäsenyyden hakeminen kiinnostaa

Vuonna 2021 ulkomainen tiedustelu Suomea vastaan keskittyi pääosin pitkäkestoisiin kiinnostuksenkohteisiin. Tällaisia ovat muun muassa kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, poliittinen päätöksenteko ja sen valmistelu, puolustusvälinehankinnat, Suomen kansainvälinen sotilasyhteistyö, kyberturvallisuus ja -osaaminen, energiasektori, Suomen edistämät hankkeet arktisilla alueilla sekä rajaturvallisuushankkeet. 

Venäjän tiedustelua Suomessa kiinnostaa erityisesti Suomen Nato-suhde. Naton laajentumiseen liittyvä jännite ja Suomessa virinnyt Nato-keskustelu aktivoivat todennäköisesti entisestään tiedonhankintaa Suomen lähitulevaisuuden aikeista Nato-jäsenyyden suhteen.

Muutamat tiedustelupalvelut jatkoivat tiedonhankintaa myös Suomessa oleskelevista oman maansa toisinajattelijoista ja poliittiseen oppositioon kuuluvista henkilöistä.

Suojelupoliisin vastatiedustelun tehtäviin kuuluu myös kaksikäyttötuotteiden laittoman viennin estäminen eli proliferaatiovalvonta. Suomesta ja Suomen kautta pyritään hankkimaan vientivalvonnan alaisia tuotteita, kuten kaksikäyttötuotteita ja joukkotuhoaseohjelmissa käytettävää sensitiivistä teknologiaa. Hankintaprosessissa hyödynnetään yksittäisiä yrityksiä ja Euroopassa toimivia hankintaverkostoja. 

Yritykset eivät saa viedä valvonnanalaisia kaksikäyttötuotteita EU:n ulkopuolelle ilman vientilupaa. Vientirajoituksia pyritään kiertämään muun muassa yritysostoilla, virheellisillä loppukäyttäjätodistuksilla sekä tutkimusyhteistyöllä. Vieraat valtiot pyrkivät vauhdittamaan hankinnoilla ja ulkomaisella osaamisella asevoimiensa teknologista kehitystä. Kvanttiteknologia ja kvanttitietokoneessa tarvittavat komponentit ovat esimerkkejä teknologiasta, jota tavoitellaan länsimaista, myös Suomesta. Suojelupoliisi tekee proliferaatiovalvonnassa tiiviistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.