Kansallinen terrorismin uhka-arvio 2024

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa noin 350. Kohdehenkilöiden lista ei ole pysyvä, vaan sille lisätään ja siltä poistetaan henkilöitä jatkuvan arviointityön perusteella.

Äärioikeistolaisen terrorismin kohonnut uhka näkyy myös kohdehenkilöiden joukossa.

Suomessa on paljastunut äärioikeistolaisia terroristisia väkivaltahankkeita

Yksittäiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat merkittävimmän äärioikeistolaisen terrorismin uhkan Suomessa. 

Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin. Potentiaalisia iskukohteita ovat myös muut tahot, joita pidetään äärioikeistolaisessa ideologiassa vihollisina. 

Äärioikeistolaiset terroristit ovat suosineet iskuissaan ennen kaikkea ampuma-aseita, mutta myös räjähteitä hyödynnetään.

Kansainvälisesti äärioikeistolaisessa ideologiassa painottuvat rasismin, antisemitismin ja muukalaisvihamielisyyden kaltaiset teemat. Tunnusomaista on myös aiemmista iskuista inspiroituminen, kokemus valkoiseen väestönosaan kohdistuvasta uhkasta sekä terrorismin ihannointi verkossa. Myös Suomessa äärioikeistolla on samankaltaisia näkemyksiä. 

Suomessa annettiin vuonna 2023 ensimmäiset äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyvät terrorismirikostuomiot, kun Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi lokakuun lopussa kolme miestä vankeusrangaistuksiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Tammikuussa 2024 apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti syytteet Kankaanpäässä toiminutta äärioikeistolaista pienryhmää koskeneessa kokonaisuudessa. Kuudesta syytetystä kaksi sai syytteen terrorismirikoksesta.

Suojelupoliisi on tunnistanut yksittäisiä Suomesta Ukrainan sota-alueelle lähteneitä äärioikeistolaisia. Osa heistä on palannut Suomeen. Konfliktialueella toimiminen lisää myös suomalaisten radikalisoitumisen todennäköisyyttä.  

Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat edelleen olennaisessa osassa Suomen äärioikeistolaista toimintaa, vaikka ideologiaa kannattavat henkilöt tapaavat myös kasvokkain. Erityisesti Siege-kulttuuriksi kutsuttuun toimintaympäristöön kytkeytyy henkilöitä, jotka voivat toteuttaa tai yllyttää yksittäisiä toimijoita ja pienryhmiä väkivaltaiseen toimintaan.  

Äärioikeistolaiseen ideologiaan yhdistettävien kamppailu-urheilukerhojen määrä Suomessa on kasvanut viime vuonna. Kerhojen viestintä on suunnattu laajemmalle yleisölle kuin pelkästään jyrkän äärioikeistolaisesti ajatteleville henkilöille.

Järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei tällä hetkellä aiheuta terroristista uhkaa, mutta luo potentiaalisen kasvualustan yksittäisten henkilöiden radikalisoitumiseen.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka säilynyt ennallaan Suomessa 

Merkittävimmän radikaali-islamistisen terrorismin uhkan muodostavat ideologiasta inspiroituneet yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät. Radikaali-islamistiseen ideologiaan liittyvät terrori-iskut tehdään todennäköisimmin yksinkertaisin menetelmin, ja ne kohdistuvat siviiliväestöön tai viranomaisiin julkisilla paikoilla.

Islamia loukkaavaksi tai sitä vastustavaksi tulkitut teot tai tapahtumat, kuten Koraanien polttaminen tai sotilaalliset toimet terroristijärjestöjä vastaan konfliktialueella, lisäävät todennäköisesti terrori-iskun uhkaa lyhyellä aikavälillä. 

Suomessa annettiin huhtikuussa 2023 ensimmäisen kerran tuomio kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten, kun Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Suomessa asuneen Espanjan kansalaisen neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.  Henkilö karkotettiin Suomesta elokuussa 2023.

Suomessa keskeisimpiä radikaali-islamismin tukitoimia ovat varojen välittäminen ja ideologian levittäminen verkossa. Propagandan levittäminen ja kuluttaminen ovat keskittyneet salattuihin pikaviestisovelluksiin ja keskusteluryhmiin. Henkilöt, jotka ovat radikalisoituneet verkossa, saattavat seurata useiden radikaali-islamististen terrorijärjestöjen propagandaa, eikä selvää uskollisuutta yhdelle järjestölle ole. 

Euroopassa radikaali-islamistisesti motivoituneen terrori-iskun uhka on voimistunut viime vuoden aikana. Keskeiset tekijät uhkan lisääntymisen taustalla ovat Koraanien häpäisyt Euroopassa sekä terroristijärjestö Hamasin lokakuussa 2023 toteuttaman hyökkäyksen aiheuttama konflikti Israelin ja järjestön välillä. Propagandassa esitettyjä iskukohteita ovat myös muita uskontoja tai seksuaalivähemmistöjä edustavat henkilöt tai toimijat.

Voimistunut uhka muualla Euroopassa ei ole vaikuttanut merkittävästi uhkatasoon Suomessa.  

Vierastaistelijailmiö vaikuttaa edelleen radikaali-islamistiseen toimintaympäristöön sekä Suomessa että Euroopassa. Syyrian ja Irakin konfliktialueilta ei saapunut Suomeen yhtään henkilöä vuonna 2023.

Syyrian ja Irakin konfliktialueilla oleskelee yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia henkilöitä, joilla on kytköksiä Suomeen. Lyhyellä aikavälillä on epätodennäköistä, että konfliktialueilta palanneiden verkostot tai yksittäiset palaajat aktivoituvat väkivaltaiseen terroristiseen toimintaan Suomessa.

Maailmanlaajuisesti radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy pääosin epävakaille alueille esimerkiksi Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Sahelin alueella. Konfliktialueilla toimivilla terroristijärjestöillä on pyrkimyksiä toteuttaa iskuja myös länsimaissa. Erityisesti Saharan eteläpuoleisen Afrikan merkitys al-Qaidan ja Isilin toiminta-alueena on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Isilin väkivaltainen terroristinen toiminta on lisääntynyt viime vuonna myös Syyrian ja Irakin konfliktialueilla.

Terroristijärjestö Hamasin konflikti Israelin kanssa on aktivoinut myös muita Lähi-idässä toimivia radikaali-islamistisia toimijoita.

Muun terrorismin uhka on matala

Äärivasemmiston muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala, ja sen toiminta keskittyy Suomessa pääasiassa antifasistiseen aktivismiin sekä Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) toiminnan tukemiseen. Äärivasemmistolainen toiminta on Suomessa pääasiassa väkivallatonta, kun taas väkivaltaa kannattava toiminta suuntautuu ensisijaisesti Suomen ulkopuolelle. 

PKK:n muodostama terrorismin uhka Suomessa on matala. PKK ja sen tukijat keskittyvät Suomessa erityisesti rahoituksen keräämiseen ja vaikuttamistoimintaan. PKK:n toiminta Lähi-idässä kohdistuu Turkkiin ja sitä edustaviin kohteisiin.

Arvio Suomen terrorismitilanteen kehittymisestä lyhyellä aikavälillä

Terrorismin uhka säilyy todennäköisesti tasolla kaksi eli kohonnut.
Todennäköisimmän terrori-iskun uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Merkittävin kyky väkivaltaan on todennäköisesti henkilöillä, joilla on aikaisempaa väkivaltataustaa. Verkkoympäristö mahdollistaa aatteiden omaksumisen monesta suunnasta eikä edellytä sitoutumista vain yhden organisaation toimintaan.

Radikalisoituminen koskettaa Suomessa todennäköisesti lyhyellä aikavälillä myös yhä useammin alaikäisiä henkilöitä.