Tiedustelu on globaali kasvuala
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti ja pysyvästi. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja suurvaltakamppailun kiristyminen heijastavat globaalien valta-asetelmien murroskautta. Suomen etuja hyvin palvellut sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vakavasti haastettu. Vanhat säännöt ovat murentumassa, mutta uusia ei vielä ole. Avoimen yhteistyön sijaan valtioiden välisissä suhteissa korostuu nyt vastakkainasettelu ja aggressiiviset toimet, vakoilu ja vihamielinen vaikuttaminen.
Yhteisten sääntöjen liudentuessa korostuu tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden merkitys, niin valtioiden välisessä kilpailussa kuin niiden välisessä yhteistyössä. Valtioiden asema ja vaikutusvalta ovat entistä riippuvaisempia siitä, miten hyvin niiden tiedustelupalvelut toimivat, millaista tietoa ne saavat ja miten tietoa osataan hyödyntää. Tiedustelusta on tullut globaali kasvuala, valitettavasti.
Tiedusteludiplomatialla tarkoitetaan tiedustelutiedon hyödyntämistä ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, sen tavoitteellista julkistamista tai jakamista kumppanimaiden hyväksi.
Venäjän hyökkäystä edeltänyt tiedustelutiedon julkistaminen oli tärkeää niin Ukrainan varautumisessa, länsimaiden yhtenäisyyden luomisessa kuin suomalaisten Nato-jäsenyysharkinnan taustalla.
Suojelupoliisi toimii tässä voimistuvien vastakkainasettelujen maailmassa, pelaamme samaa peliä kuin autoritaaristen valtioiden kolmikirjaimiset voimaviranomaiset, mutta eri säännöillä. Suomi tarvitsee vahvan turvallisuus- ja tiedustelupalvelun, jolla on mahdollisuus, kyky ja resurssit toimia radikaalisti muuttuneessa toimintaympäristössä oikeusvaltion periaatteista tinkimättä.
Venäjän toiminta on edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurin uhka. Venäjä pitää Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. Pahantahtoiseen toimintaan on syytä varautua, nyt ja pitkällä aikavälillä. Suojelupoliisi on nostanut esiin erityisesti kybermaailmaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät kohonneet uhat. Myös välineellistetty maahanmuutto on Venäjälle helppo tapa pitää Suomi varpaillaan.
Vastatiedustelutyöllä, tiedustelu-upseerien karkotuksilla ja tiukalla viisumipolitiikalla Suomi sai viime vuonna heikennettyä Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia, mutta naapurin tiedustelua ei kannata aliarvioida. Painostustoimia, vakoilusyytteitä tai omaisuuden takavarikointia voidaan jatkossa kohdistaa myös yksittäisiin suomalaisiin Venäjällä.
Häikäilemätön vankienvaihtoon pyrkivä panttivankidiplomatia on nostettu autoritaaristen valtioiden työkalupakkiin.
Kiinassa turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden asema on edelleen vahvistunut. Suurvaltakamppailun kiristyessä uusille aloille murrosteknologioiden merkitys on kasvanut. Tekoälyn hallitsija pääsee määrittelemään tulevaisuutta, kvanttiteknologian hallitsija voi avata vastustajien salaisuudet. Kehitystyöhön tarvitaan valtavasti dataa, jota monet sovellukset ympäri maailmaa keräävät.
Digitalisaatio on yhdistänyt maailmaa ennennäkemättömällä tavalla, mutta kamppailun kiristyessä ja sääntöjen muuttuessa siihen liittyvät haavoittuvuudet tulevat näkyviin. Suurvaltakamppailu on jo laajentunut uusille alueille, avaruuden merkitys kasvaa, samoin arktisen alueen.
Lähi-idän jännitteiden laineet lyövät myös muualle maailmaan, väkivaltaisen eskalaation vaara on todellinen. Terrorismin uhka on kasvanut Pohjoismaissa, eikä Suomikaan ole immuuni näille muutoksille.
Huolestuttavien kehityskulkujen keskellä on hyvä muistaa, että suomalaiset ovat varsin hyvässä turvassa. Uhkien noustessa näkyviin suomalaisten yhtenäisyys ja päättäväisyys ovat vain vahvistuneet. Suomi on hyvin varautunut. Nato-jäsenyys tuo suojaa kaikista vakavimpia uhkia vastaan. Suomi on demokratian ja oikeusvaltion mallimaa. Viranomaisten toimintaan voi luottaa.
Vahva sääntöpohjainen maailmanjärjestys on Suomen etu, mutta sääntöjen muuttuessa Suomen on oltava hereillä. Kyse ei ole ohimenevästä lyhytaikaisesta ilmiöstä. Meidän on päivitettävä oma ajattelumme, lainsäädäntömme ja varautumisemme pahantahtoiseen mala fide -toimintaympäristöön. Meillä on häikäilemättömiä vastustajia, jotka ovat valmiita käyttämään heikkouksiamme hyväkseen.
Suojelupoliisin tehtävänä on etsiä tietoa vastustajien salaisista suunnitelmista, estää niiden toteutuminen ja pitää Suomi ja suomalaiset turvassa. Jos emme tuota relevanttia tiedustelutietoa, emme ole hyödyllisiä valtiojohdolle. Jos emme pidä kiinni tiedustelutiedon riippumattomuudesta, emme ole hyödyllisiä kansakunnalle.
Teemu Turunen
Suojelupoliisin vt. päällikkö