Epävarmassa maailmassa ainutlaatuiselle tiedolle on kysyntää

Antti Pelttari, Suojelupoliisin päällikkö.

Vuosi 2020 oli tapahtumarikas jatko Suomen turvallisuusympäristöä monin tavoin mullistaneelle 2010-luvulle. Koronapandemian ohella digitalisaation nurjat puolet tulivat yhä selkeämmin esiin. Ääriajattelu sai uudenlaisia näkyviäkin muotoja eri maissa, myös Suomessa. Demokratiaa ja avointa länsimaista yhteiskuntamallia haastetaan vakavasti myös maissa, joita on pidetty vakaina demokratioina. Suomessakin on oltava valppaana, jotta tällaiset kehityskulut eivät täällä toteudu. 

Vuosi 2020 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jonka Suojelupoliisi toimi uusin eduskunnan yksimielisesti hyväksymin tiedustelutoimivaltuuksin. Supolaisia on nyt noin 500, ja henkilöstömäärä on saavuttanut tiedustelulakien voimaantulon myötä ennakoidun tason. Uusien toimintatapojen ja tiedustelumenetelmien täysimääräinen käyttöönotto jatkuu vielä, mutta Suojelupoliisi alkaa näyttää jo varsin monin tavoin modernilta turvallisuus- ja tiedustelupalvelulta.  

Suojelupoliisi toimii alalla, jolla jatkuva uudistuminen on välttämätöntä. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja jatkuva kehittyminen ovat onnistumisemme edellytyksiä. Tiedustelulainsäädäntö antoi Suojelupoliisille mahdollisuuden hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden uhkista myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Toimivaltuudet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Niistä on ollut hyötyä monissa, hyvin erilaisissa tilanteissa. Nykypäivän Suomen kansallisen turvallisuuden uhkat ja valtiojohdon tiedontarpeet eivät mahdu Suomen rikoslain raameihin. Tämä uuden tiedustelulainsäädännön säätämisen keskeinen perustelu on osoittautunut oikeaksi. 

Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on ennätyksellisen korkealla.

Suojelupoliisille on ehdottoman tärkeää käyttää toimivaltuuksia aina laillisella tavalla. Toimintaamme valvova tiedusteluvalvontavaltuutettu julkaisi kertomuksen ensimmäisestä toimintavuodestaan kesällä 2020. Kertomuksen mukaan tiedustelumenetelmien käyttö Supossa oli kaikilta osin lainmukaista. Myös suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on noussut ennätyksellisen korkealle. Haluamme jatkossakin olla suomalaisten luottamuksen arvoisia. 

Suojelupoliisin päätehtävä on kerätä, analysoida ja raportoida ainutlaatuista tietoa asiakkaidemme eli erityisesti valtiojohdon, virkamiesten ja viranomaisten päätöksenteon tueksi. Keräämme säännöllisesti asiakkailtamme palautetta siitä, miten hyvin meiltä saatu tieto heitä palvelee. Vuonna 2020 kerätty palaute oli varsin myönteistä, mutta saimme myös konkreettisia kehittämisehdotuksia. Ne ovat meille arvokkaita, kun kehitämme jatkuvasti raportointiamme. Asiakkaamme pääsevät ääneen myös tässä vuosikirjassa.

Vuodesta 2020 on mahdotonta puhua mainitsematta koronaviruspandemiaa. Poikkeusvuosi näkyi myös Suojelupoliisin työskentelyssä ja kehityksessä, mutta heijastui onneksi vain maltillisesti kansalliseen turvallisuuteen. Heti kevättalvella 2020 varauduimme monin keinoin säilyttämään toimintakykymme pandemian aikana, eikä se olekaan missään vaiheessa vaarantunut. 

Matkustus- ja kokoontumisrajoitukset vaikeuttivat vieraiden valtioiden henkilötiedustelua Suomessa. Pienen alkukankeuden jälkeen valtiot korvasivat henkilötiedustelua aiempaa aktiivisemmalla kybervakoilulla. Henkilötiedustelu ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja siksi tässä vuosikirjassakin kerrotaan, miten agenttien värväys tyypillisesti tapahtuu. 

Vuosikirjaan on laadittu artikkeleita, jotka kuvaavat Suojelupoliisin erilaisia tehtäviä. Artikkeleissa muun muassa ennakoidaan radikaali-islamistisen terrorismin suuntaa Isilin kalifaatin jälkeen, kerrotaan Suojelupoliisin roolista kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa, perehdytään ulkomaansidonnaisuuksien selvittämiseen osana turvallisuusselvitystä sekä tutustutaan joihinkin uusiin supolaisiin. Vuosikirja sisältää tänäkin vuonna päivitetyn terrorismin uhka-arvion. Uhka on muuttunut entistä moniulotteisemmaksi, mutta pysynyt tasolla kaksi eli kohonnut.

Viime aikojen tapahtumat niin Yhdysvalloissa, Venäjällä, Valko-Venäjällä kuin vaikkapa Sahelin alueella Afrikassa ovat osoittaneet, kuinka tärkeää kehityskulkujen ennakointi ja vaikutusten arviointi turvallisuuden kannalta on. Suojelupoliisin keräämälle ja analysoimalle ainutlaatuiselle tiedolle on varmasti tilausta. Suomen valtiojohdolla ja viranomaisilla on oltava päätöksenteossa käytettävissään mahdollisimman kattava ja realistinen kuva ympäröivästä maailmasta.

Antti Pelttari
Poliisineuvos, Suojelupoliisin päällikkö