Suomi joutuu totuttelemaan Venäjän aktiiviseen vaikuttamiseen

Suomi joutuu opettelemaan elämistä uudenlaisessa tilanteessa, jossa heikot suhteet Venäjän kanssa ovat normaali tila. Syy kehnoille suhteille on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja pyrkimykset lietsoa eripuraa Euroopassa. Venäjä itse pyrkii tulkitsemaan Suomen Nato-jäsenyyden ja osallistumisen länsimaiden yhteisiin pakotteisiin Suomen yksipuolisena päätöksenä heikentää suhteita.

Venäjän Suomeen kohdistuva vaikuttaminen tulee todennäköisesti olemaan aktiivisempaa kuin mihin suomalaiset ovat ennen Venäjän hyökkäyssotaa tottuneet. Jo nyt Venäjä on viestinyt tyytymättömyyttään Suomen muuttuneeseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan esimerkiksi sulkemalla Suomen konsulaatin Pietarissa ja muuttamalla rajaviranomaisten toimintatapaa itärajalla.

Vaikka Venäjästä tulee olemaan enemmän päänvaivaa kuin aikaisemmin, Suomen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Monet eurooppalaiset valtiot ovat joutuneet elämään vastaavassa tilanteessa jo kauan.

Suomen rajanaapurina ja Euroopassa sotaa käyvänä maana Venäjä on merkittävin kansallisen turvallisuuden uhka Suomelle. Venäjän päähuomio on kuitenkin muualla kuin Suomessa, eikä sotilaallinen uhka ole lähitulevaisuudessa todennäköinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös heikentänyt sen omia vaikuttamisen edellytyksiä Suomessa ja Euroopassa.

Venäjä ei ole kaikkivoipa vaikuttaja

Venäjästä muodostuu toisinaan julkisessa keskustelussa kuva ylivertaisena vaikuttajana, joka vetelee langoista ja punoo vuosikausien päähän ulottuvia yksityiskohtaisia suunnitelmia. Todellisuudessa Venäjä ei ole kovin hyvä kehittämään uusia vaikuttamisen menetelmiä tai kohdentamaan harkitusti toimintaansa.

Venäjä usein toimii ja katsoo sitten, mitä tapahtuu. Venäjä ei myöskään aina ymmärrä länsimaisia yhteiskuntia, minkä vuoksi siltä jää helppoja vaikuttamisen paikkoja käyttämättä. Venäjä ei usein osaa ennakoida länsimaiden reaktioita kovin hyvin.

Venäjän vaikuttamista ei kannata kuitenkaan väheksyä. Venäjä on varsin taitava tarttumaan tilaisuuksiin ja kääntämään niitä itselleen eduksi. Venäjä saattaa usein lähes vahingossa onnistua noukkimaan itselleen hyödyn murusia. Usein Venäjälle riittää, että se saa aikaan epävarmuutta ja hämmennystä.

Venäjä näkee maailman uhkaavana paikkana

Jotta Venäjän vaikuttamista voi hahmottaa, on olennaista ymmärtää Venäjän valtiojohdon maailmankuvaa. Sen ajattelun ydin on, että Venäjä on suurvalta. Todellisuudessa Venäjän kansainvälinen painoarvo vähenee väistämättä. Venäjä on voimakkaasti hiipuva talous, joka tukeutuu öljyyn samalla kun muu maailma tekee siirtymää uusiutuviin energianlähteisiin.

Venäjä haluaa kuitenkin tulla kohdelluksi tärkeänä. Venäjä katsoo, että suurvaltana sillä on valtiona suuremmat oikeudet kuin muilla. Samaan aikaan maailma näyttäytyy Venäjän näkökulmasta uhkaavana ja haastavana.

Näistä lähtökohdista Venäjä katsoo myös Suomea. Rajanaapureilla on merkitystä, mutta Suomi ei ole Venäjän päähuomion kohteena. Venäjä näkee maailman suurten toimijoiden nollasummapelin kenttänä, jossa pieniä pelaajia ohjaavat aina jotkut muut. Jos Venäjä ei vaikuta, niin sitten joku muu vaikuttaa.

Suomesta käsin on helppo unohtaa, että Venäjä näkee myös meissä uhkia. Se haluaa valvoa, mitä kaikkea pitkän rajan yli tulee – EU-vaikutusta, länsipropagandaa ja muita Venäjän valtiojohdon edun vastaisia pitämiä asioita. 

Venäjän tavoite on päätöksentekoon vaikuttaminen

Venäjän vaikuttamisella on monta eri tasoa. Joskus tavoitteena on viestin antaminen tai pelotteen luominen. Toisessa ääripäässä on kansallisen turvallisuuden merkittävä ja konkreettinen heikentäminen. Suomi on toistaiseksi ollut pitkälti viestien antamisen ja pelotteen luomisen päädyssä.

Viime kädessä vaikuttamistoiminnan perimmäinen tavoite on aina vaikuttaa päätöksentekoon ohjaamalla sitä haluttuun suuntaan tai esimerkiksi pyrkimällä rajoittamaan valtiojohdon kykyä tehdä päätöksiä.