Tiedustelutietoa ei ole ilman laadukasta analyysiä

Laadukkaan analyysin merkitys on kasvanut viime vuosina entisestään. Suojelupoliisi on kehittänyt analyysityötään viime vuosina.

Kuituja ruskealla taustalla.

Kun Suojelupoliisin operatiivinen analyytikko saa työpöydälleen kiinnostavaa tietoa, on hänen käytävä läpi monenlaisia kysymyksiä. Onko tiedon lähde luotettava? Onko saatu tieto uskottavaa?

Suojelupoliisin tehtävä on tuottaa hyödyllistä tiedustelutietoa. Joskus tietoa on tarjolla hyvin vähän ja toisinaan todella paljon, mutta se on luonteeltaan ristiriitaista. Todellisuus on sotkuinen, eikä aina ole yksinkertaista arvioida, mikä tieto on tärkeää ja mikä ei.  

Vasta huolellisen analyysin läpi käynyt tieto on tiedustelutietoa. Analyytikoiden rooli tiedustelutiedon tuottamisessa onkin monin tavoin keskeinen. 

Analyytikoilla on merkittävä rooli Supon tiedonhankinnassa 

Suojelupoliisissa operatiiviset analyytikot ovat hyvin lähellä tiedonhankintaa ja auttavat suuntaamaan sitä. Operaatioissa on tavallisesti jonkinlainen kohde tai kohdejoukko, josta kerätään tietoa. Operatiiviset analyytikot tarkastelevat asioita yleensä hyvin konkreettisella tasolla analysoimalla esimerkiksi kohdehenkilöiden verkostoja. He arvioivat tiedusteluoperaatioissa kerättyä tietoa jatkuvasti.

Tiedusteluanalyysillä on omat kansainvälisesti kehittyneet menetelmänsä, joita myös Supossa hyödynnetään. Menetelmillä pyritään tekemään näkyväksi erilaisia ajattelun vinoumia. Esimerkiksi hypoteeseja hyödynnetään analyysityössä, sillä ne tuovat analyysiin läpinäkyvyyttä ja rakennetta. 

Yksi usein käytetty menetelmä on kilpailevien hypoteesien analyysi. Analyysin pohjaksi muodostetaan useampi hypoteesi, joita pyritään kumoamaan tiedonhankinnan edetessä. Hypoteeseja testataan lopulta useamman analyytikon voimin. Lopulta jäljelle jää parhaassa tapauksessa todennäköisin hypoteesi.

Analyytikon on asetuttava toisinaan myös vastapuolen asemaan eli pohdittava, mitä kohde ajattelee ja tavoittelee. Tämänkin näkökulman testaamiseen on omat analyysitekniikkansa. 


Kilpailevia hypoteeseja

Hypoteesi 1:  Ryhmä suunnittelee iskua kriittisen infrastruktuurin kohteeseen ja kykenee toteuttamaan sen.
Hypoteesi 2: Ryhmä suunnittelee iskua kriittisen infrastruktuurin kohteeseen, mutta ei kykene toteuttamaan sitä lyhyellä aikavälillä. 
Hypoteesi 3: Ryhmä ei suunnittele iskua kriittisen infrastruktuurin kohteeseen.


Analyysia tehdään monista näkökulmista 

Suojelupoliisissa on monta analyysin tasoa. Siinä missä operatiiviset analyytikot ovat kiinni käytännön tiedonhankinnassa, taktisen analyysin tehtävä on yhdistellä eri operaatioista ja muista lähteistä saatavaa tietoa. Myös he ohjaavat operatiivista tiedonhankintaa ja ylläpitävät esimerkiksi terrorismin kansallista tilannekuvaa. 

Strategisen analyysin tehtävä on tehdä laajemman tason johtopäätöksiä – mitä Supon tiedonhankinnassa ja muista lähteistä saatu tieto tarkoittaa Suomen turvallisuudelle laajasti. Strateginen analyysi ennakoi ja suuntaa tiedonhankintaa valtiojohdon tietotarpeisiin ja katveisiin.

Mikä on erityistä Supon analyysityössä? 

Suojelupoliisin strategisen analyysityön erityispiirre on keskusteluyhteys päättäjiin. Tiedustelutiedon tuottamisen lähtökohtana ovat valtiojohdon tiedontarpeet, vaikka itse analyysin on oltava aina riippumatonta. 

Tiedontarpeita kartoitetaan vuosittain keskusteluissa poliittisen ja virkajohdon kanssa. Keskusteluiden pohjalta muodostetaan siviilitiedustelun painopisteet. Supolaiset johtavat painopisteistä tarkempia tiedustelukysymyksiä, joista hankitaan tietoa. Kysymyksillä pyritään vastaamaan valtiojohdon tiedontarpeisiin.

Analyytikoilla on keskeinen rooli tiedustelukysymysten muodostamisessa. Niitä saatetaan työstää esimerkiksi monen analyytikon voimin aivoriihessä. Tiedustelutyö on aina tiimityötä, jossa analyysin, tiedonhankinnan ja operaatioiden johdon on toimittava yhteen. 

Suojelupoliisi on vahvistanut analyysityötään

Laadukkaan tiedusteluanalyysin merkitys on korostunut viime vuosina tiedustelussa. Aiemmin tiedustelupalveluilla oli vahvempi monopoli erilaisiin tiedonhankinnan keinoihin, mutta teknologian kehitys on muuttanut asetelmaa. 

Suojelupoliisiin onkin palkattu merkittävä määrä analyytikkoja. Analyysin näkökulmasta on hyvin olennaista, että analyytikot ovat moninaisista taustoista. Virastoon on palkattu viime vuosina hyvin eri alojen yliopistotutkinnon hankkineita ihmisiä, journalisteja ja muualta valtionhallinnosta tulleita analyytikoiksi.

Suojelupoliisin analyysia ja siihen liittyvää koulutusta on kehitetty entistä ammattimaisemmaksi ja järjestelmällisemmäksi.


Ajattelun vinoumia tiedustelussa

Peilivaikutus 
Omien näkemysten heijastaminen toisen tahon näkemyksiksi, koska ihmisillä on tapana pitää omia ajatuksiaan ja toimintaansa rationaalisina. 

Ryhmäajattelu 
Ryhmän näkemykseen mukautuminen ilman oman näkemyksen muodostamista tai ilmaisemista, koska hyvän ryhmähengen säilyttämistä pidetään arvokkaampana.