Venäjän riippuvuus Kiinasta on kasvanut – mitä se merkitsee Suomen turvallisuudelle?

Tiedustelun tehtävä on pyrkiä muun muassa ymmärtämään kansainvälisen politiikan keskeisiä toimijoita, jotta niistä voidaan tehdä mahdollisimman tarkkoja arvioita. Kansainvälisessä politiikassa on monta toimijaa, joiden keskinäiset suhteet vaikuttavat monilla tavoilla globaaliin turvallisuuteen.

Suurvaltasuhteet ovat niin jännitteisessä tilanteessa, että tietoa tarvitaan yhä enemmän. Myös Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa on ollut merkittäviä kansainvälisen politiikan heijastevaikutuksia. Yksi keskeisistä kysymyksistä on ollut sodan vaikutus Kiinan ja Venäjän suhteisiin.

Kiinan ja Venäjän välit ovat ilmeinen esimerkki asiasta, jonka kehityksellä voi olla heijastevaikutuksia Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Suojelupoliisin tehtävä tiedustelupalveluna on tuottaa tällaisista kysymyksistä ennakoivaa tietoa. Tiedustelutiedon tarkoitus on auttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa luovimaan monimutkaisessa maailmassa.

Kiina tukee Venäjää varovaisesti

Suojelupoliisin arvio on, että Kiinalla ja Venäjällä on keskenään yhteisiä tavoitteita, joita ne edistävät yhdessä silloin, kun siitä on niille hyötyä. Molemmat haluavat horjuttaa länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisillä areenoilla.

Käytännössä Kiina tukee Venäjää varovaisesti. Kiinan ja Venäjän keskinäinen kauppa on lisääntynyt sodan aikana merkittävästi. Venäjä on ollut pakotettu suuntaamaan vientiään Kiinaan ja sen riippuvuus Kiinasta on kasvanut huomattavasti. Myös Kiinan vienti Venäjälle on kasvanut. Kiinalle on tärkeää, että Venäjä säilyy vakaana. Selvää kuitenkin on, että Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin toisinpäin.

Kiina on Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien pyrkinyt näyttäytymään puolueettomana osapuolena. Kiina puhuu itsenäisten valtioiden eli Ukrainan suvereniteetin kunnioittamisesta. Puolueettomuuspuheellaan Kiina pyrkii myös vahvistamaan asemaansa kehittyvien maiden johtohahmona.

Toisaalta Kiina tunnustaa Venäjän turvallisuushuolet ja korostaa niiden olevan oikeutettuja. Kiina jakaa Venäjän näkemyksen siitä, että Yhdysvallat ja Nato ovat tunkeutuneet liian lähelle Venäjää Euroopassa.

Lopulta Kiinalle kaikkein olennaisin kysymys on, miten sota vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kilpailuasetelmaan. Moni muu asia on alisteinen tälle kysymykselle. Kiinalle tärkeää on varmistaa, ettei Yhdysvallat ainakaan vahvista kansainvälistä asemaansa sodan myötä.

Siksi Venäjän sodan myötä tapahtunut Naton merkityksen kirkastuminen on Kiinan kannalta kielteinen kehitys. Kiina näkee Naton Yhdysvaltojen ulkopolitiikan välineenä. Se ei halua Naton vahvistuvan tai toimivan omilla lähialueillaan. 

Mitä omaa Suojelupoliisi tarjoaa?

Uutishuoneet, ajatushautomot ja lukuisat muut toimijat ovat seuranneet tiiviisti hyökkäyssodan alusta lähtien Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita. Aiheesta on tarjolla paljon julkista ja laadukasta tietoa, eikä se ole enää nykypäivänä poikkeuksellista.

Media ja kansalaiset pystyvät teknologian kehityksen myötä tuottamaan uudenlaista tietoa. Kehitys on haastanut tiedustelupalvelut kirkastamaan rooliaan. Tiedustelupalvelut – Suojelupoliisi mukaan lukien – joutuvat miettimään, mitä erityistä annettavaa niillä on.

Tiedustelupalveluiden keskeinen ero muihin toimijoihin on tietenkin salainen tieto. Tiedustelupalveluilla on salaisen tiedonhankinnan ja kansainvälisen tietojen vaihdon kautta käytössään tietoa, jota ei ole muuten saatavilla.

Suojelupoliisinkin tehtävä on tarjota päättäjille kirkasta ja luotettavaa analyysia, jonka varassa tehdä päätöksiä. Joskus Supon tieto voi vahvistaa julkisuudessa jo liikkuvat tulkinnat, mutta joskus tiedustelutieto on ristiriidassa niiden kanssa.

Suojelupoliisin työtä on analysoida maailmaa Suomen turvallisuuden näkökulmasta

Kun puhutaan Kiinan ja Venäjän välisistä suhteista, on isoilla tiedustelupalveluilla tietenkin erilaiset resurssit hankkia tietoa kuin Suojelupoliisin kaltaisilla pienillä toimijoilla. Minkään muun toimijan työtä ei ole kuitenkaan hankkia tietoa ja analysoida uhkia juuri Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Esimerkkinä tästä ovat Nato-jäsenyyden vaikutukset. Naton laajeneminen Pohjois-Euroopassa on Kiinan näkökulmasta kielteinen asia, ja Suomen jäsenyys herättää uudenlaista kiinnostusta. Keskeinen kysymys Kiinalle on, muuttuuko Suomen suhtautuminen Kiinaan Nato-jäsenyyden myötä.