Suomalaiset luottavat Suojelupoliisiin

Valtaosa (90 %) suomalaisista sanoo luottavansa Suojelupoliisiin joko paljon tai melko paljon. Kaksi viidestä (40 %) luottaa Supoon paljon, joka toinen (50 %) luottaa melko paljon.

Luottamus Suojelupoliisiin on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuosien mittauksissa, ja tulos on yli kahdenkymmenen vuoden mittaushistorian kolmanneksi paras. Vain yksi suomalainen sadasta ei luota Suojelupoliisin lainkaan. Kun tuloksia tarkastellaan erilaisten taustamuuttujien – kuten ikä, koulutus, ammattiasema ja poliittinen kanta – mukaan, erot eri ryhmien välillä ovat melko pieniä. Kaikkien ryhmien valtaenemmistö luottaa Suojelupoliisiin.

Puhelinhaastatteluina toteutetussa tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien arviota siitä, miten Suojelupoliisi on suoriutunut tehtävistään. Neljä viidestä vastaajasta arvioi Supon selviytyneen tehtävistään erinomaisesti (19 %) tai melko hyvin (61 %).

Samassa tutkimuksessa selvitetään vuosittain myös sitä, kuinka hyvin Suomessa asuvat ihmiset tuntevat Supon tehtävät. Tehtävät muuttuivat, kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan kesällä 2019. 

Suojelupoliisin tehtävistä parhaiten tunnettiin tiedon hankinta Suomen turvallisuutta vaarantavista uhkista, terrorismintorjunta sekä Suomeen kohdistuvan vakoilun estäminen. Yli 90 prosenttia vastaajista tunnisti nämä Supon tehtäviksi. Hieman viime vuotta paremmin tunnistettiin se että, että Supo jakaa tiedustelutietoa presidentille, hallitukselle ja viranomaisille (87 % tunnisti Supon tehtäväksi) sekä Supon rooli turvallisuusselvitysten tekijänä (83 %).

Ulkomaantiedustelu on yksi Suojelupoliisin uusista tehtävistä, ja se tunnettiin Supon tehtävistä heikoimmin (71 prosenttia vastaajista). Tulokset eivät ole juurikaan muuttuneet viime vuodesta.

Kyselyn toteutti Verian (entinen Kantar). Haastattelujen kokonaismäärä oli 1 004. Tulosten virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

Luottamus Suojelupoliisiin:

• paljon 40 %
• melko paljon 50 %
• ei osaa sanoa 5 %
• ei kovinkaan paljon 4 %
• ei lainkaan 1 %