Suomen energiasektorin huoltovarmuus toimi hyvin poikkeusvuonna
Vaikka vuosi 2022 alkoi haastavissa olosuhteissa, Suomen energiaturvallisuuden tila säilyi vakaana. Energian tuotanto ja jakelu ovat yhteiskunnalle niin kriittisiä, että ne ovat houkuttelevia kohteita myös pelkojen lietsomiselle.
Ilman sähköä suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toiminnot eivät pyörisi. Energian tuotannon ja jakelun häiriöt vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan välittömämmin ja laajemmin kuin monien muiden kriittisten sektoreiden häiriöt. Siksi uhkakuvat energiasektorin toiminnan häiriintymisestä lietsovat helposti pelkoja.
Huoli on korostunut Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä, kun energiariippuvuuksien katkaiseminen on luonut epävarmuutta energian saatavuudesta. Toisaalta esiin on noussut uhka esimerkiksi sotatoimien leviämisestä ja energiainfrastruktuurin vahingoittamisesta myös Ukrainan ulkopuolella.
Huolta energiainfrastruktuurin haavoittuvuudesta lisäsi Nord Stream -kaasuputkien räjäyttäminen syyskuussa 2022. Teon käytännön vaikutukset energian saatavuuteen Euroopassa olivat lopulta melko pienet, eikä teko kohdistunut yksittäiseen valtioon. Räjähdykset eivät tapahtuneet minkään valtion aluevesillä, vaan talousvesialueella. Räjäytykset toimivat ennen kaikkea pelotteena vähäisellä eskalaation riskillä.
”Räjäytykset osoittavat, että yksittäiset infrastruktuurin osat voivat olla haavoittuvia sabotaasille tai kybertoiminnan aiheuttamille häiriöille. Esimerkiksi energiainfrastruktuurin lamauttaminen koko yhteiskunnassa on kuitenkin vaikeampaa”, kuvailee Supon erikoistutkija Lotta Hakala.
Hakala huomauttaa, että kaikkiaan energiasektori on pärjännyt hyvin huoltovarmuuden näkökulmasta, vaikka vuosi 2022 alkoi haastavista lähtökohdista.
Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä palveluita. Kyse on esimerkiksi energiasektorin, terveydenhuollon tai vaikkapa vesihuollon kaltaisista palveluista, joiden häiriöt tai katkokset vaikuttaisivat välittömästi yhteiskunnan normaaliin toimintaan.
Sähköverkot ovat säilyneet toimintakykyisinä Ukrainassa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että sähkönjakelu kestää hyvin, vaikka siihen kohdistuu aktiivista kybertoimintaa tai maa on hyökkäyssodan kohteena. Jo ennen helmikuussa 2022 alkanutta laajamittaista sotaa Venäjä kohdisti hyvin aktiivista kybertoimintaa Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Hakala toteaa, että vasta vuoden 2022 loppupuolella tehdyt fyysiset iskut ovat aiheuttaneet pidempiaikaisia vaurioita ja katkoksia.
”Iskutkaan eivät ole täysin lamauttaneet Ukrainan sähkönjakelua. Tilanne maassa vaihtelee, mutta esimerkiksi pääkaupungissa Kiovassa sähkönjakelu toimii yhä, vaikka kaupunki on ollut hyvin intensiivisten iskujen kohde ja siellä on jatkuvia sähkökatkoja”, Hakala kuvailee.
Käytännössä sähkönjakelua on vaikeaa lamauttaa valtakunnallisesti.
Maantieteellisesti rajattujen ja tilapäisten sähkönjakelun häiriöiden aiheuttaminen on mahdollista, mutta Suojelupoliisi pitää tällä hetkellä epätodennäköisenä, että toinen valtio pyrkisi lamauttamaan energiasektoria Suomessa. Erityisesti fyysinen sabotaasi vaatisi Suomen alueelle tunkeutumista ja edellyttäisi tekijältä intressejä eskaloida nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta
merkittävästi.
Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan energiatilanteeseen heikkenevät
Energian korkea hinta ja epävarmuus tarjoavat Venäjälle mahdollisuuksia informaatiovaikuttamiselle Euroopassa. Venäjälle tyypillistä on, että se hyödyntää yhteiskunnassa olevia ristiriitoja vaikuttamispyrkimyksissään.
Toisaalta Venäjän mahdollisuudet kiristää Euroopan maita energiayhteistyöllä ovat aiempaa heikommat, kun eurooppalaiset ovat itse pyrkineet irtautumaan energiariippuvuudesta hyökkäyssodan seurauksena.
”Venäjän energianvienti koostuu pitkälti fossiilisista polttoaineista, joiden merkitys vähenee pitkällä aikavälillä. Se kaventaa entisestään Venäjän mahdollisuuksia vaikuttaa”, Hakala sanoo.
Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun uhka on kohonnut
Venäjän tavoitteena on hankkia tietoa kriittisen infrastruktuurin teknisestä rakenteesta länsimaissa, jotta se voisi tilanteen eskaloituessa vaikuttaa infrastruktuurin toimintaan. Venäjä pyrkii keräämään tietoa myös Suomen energiasektorin heikkouksista. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun uhka on kohonnut.
Suojelupoliisi tarjoaa yritysten käyttöön asiantuntemustaan kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien valtiollisten uhkien arvioinnissa sekä suoraan että tuottamalla tietoa Kyberturvallisuuskeskukselle.
”Suojelupoliisi käy jatkuvasti keskustelua energia-alan yritysten kanssa. Poikkeava vuosi ei ole vaikuttanut tähän perustyöhön, jota on tehty jo pitkään”, Hakala sanoo.
Erityisesti kyberuhka korostuu nyt energia-alan yrityksissä, mutta henkilötiedustelun riskiäkään ei pidä unohtaa. Omien työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Suojelupoliisi tekee tarvittaessa kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvien yritysten työntekijöistä turvallisuusselvityksiä.
Turvallisuustyö on ollut energiasektorille arkea jo pitkään juuri sen kriittisyyden vuoksi. Energia-alan yritysten varautuminen esimerkiksi kyberuhkiin on yhteiskunnan parhaimmasta päästä. Kaikkia uhkia ei kuitenkaan voida sulkea pois, vaikka varautuminen olisi kuinka huolellista.
Suomalainen energiasektori:
- Raaka-aineiden tuonti ja jalostus (kaasu ja öljy).
- Sähkön jakelu (suurjännitteiset jakeluverkot ja kantaverkko, johon paikalliset sähköyhtiöt ovat liittyneitä).
- Sähkön tuotanto (ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalat, hiilivoimalat sekä tarvittaessa käyttöön otettavat varavoimalat).